Britannian puolustusmenot ovat vuosikymmenien ajan olleet eurooppalaisittain suuret, vaikka viime vuosina trendi on ollut laskeva. Puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli 2,1 % vuonna 2022, joten se yltää Naton kahden prosentin suositukseen.
Britannian puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa täydentää kahden- ja monenkeskinen yhteistyö monien muiden Euroopan maiden kanssa. Vuonna 2010 Britannia ja Ranska solmivat ns. Lancaster House -sopimuksen, joka sisältää yhteisen prikaatitasoisen Combined Joint Task Force -joukon luomisen. Yhtymä ei ole pysyä, vaan se muodostetaan tehtävän mukaan kummankin maan ylläpitämästä joukkopoolista. Muita sopimuksen mukaisia yhteistyömuotoja ovat puolustusmateriaaliyhteistyö, terrorismin vastainen taistelu ja ydinaseisiin liittyvä tutkimusyhteistyö.
Britannian johtama Joint Expeditionary Force (JEF) perustettiin vuonna 2012, ja siihen kuuluvat Hollanti, Pohjoismaat ja Baltian maat. JEF on tarkoitettu kriisinhallintatehtäviin, mutta sitä voidaan käyttää myös varsinaisiin sotilasoperaatioihin. Tämäkään joukko ei ole pysyvä, vaan perustetaan tarpeen ja tehtävän mukaan.
Britannian asevoimat on keskeinen joukkojen ja johtamisresurssien luovuttaja Natossa. Liittokunnan nopean toiminnan armeijakunnan ARRC:n (Allied Rapid Reaction Corps) esikunta on Gloucesterissa, Britanniassa. ARRC:n komentaja on brittiläinen kenraaliluutnantti, ja 60 prosenttia esikunnan henkilöstöstä on brittejä. Armeijakunnan viidestä ”korvamerkitystä” divisioonasta yksi on brittiläinen.
Britannian asevoimat johtaa ja luovuttaa yhtymiä myös Nato Response Force (NRF) -valmiusjoukolle, jonka on kyettävä lähettämään joukkoja operaatioalueelle viiden päivän varoitusajalla, esim. Itä-Eurooppaan. Lisäksi Britannian merivoimat osallistuu säännöllisesti Naton pysyvään laivasto-osastoon (Standing NATO Maritime Group 1, SNMG 1) fregatilla sekä pysyvään miinantorjuntaosastoon (Standing NATO Mine Countermeasures Group 1, SNMCMG 1) miinantorjunta-aluksella.
Britannia on Baltian maissa Naton eteentyönnetyn sotilaallisen läsnäolon (Enhanced Forward Presence, EFP) taisteluosaston johtovaltio Virossa. Pataljoonan kokoiseen osastoon kuuluu noin 900 brittiläistä sotilasta. Osastoon kuuluu joukkoja myös Tanskasta ja Kanadasta.
Tuoreimmassa selonteossa ”Global Britain in a Competitive Age” (2021) linjataan myös asevoimien kehittämistä. Asevoimien vahvistamisessa merivoimien voimanprojisointikyvyn kehittäminen jatkuu myös 2030-luvulla. Kahden Queen Elizabeth -luokan lentotukialuksen operatiivinen valmius saatetaan loppuun F-35 Lightning II -koneiden hankinnalla. Kaksi uutta fregattiluokkaa korvaavat Type 21- ja Type 23 -luokan fregatit 2030-luvulla. Kahdeksan Type 26 -fregattia ja viisi Type 31 -fregattia muodostavat tulevaisuudessa merivoimien ytimen yhdessä nykyisten Type 45 -ilmapuolustushävittäjien kanssa. Yksi tukialusryhmä pidetään jatkuvassa valmiudessa osoitettuna joko Naton tai muiden liittolaisten tukemiseen. Rakennettavien Vanguard-luokan ydinsukellusveneiden Trident-ydinohjukset modernisoidaan, ja nykyisten ydinkärkien määrää (180) lisätään 260:een.
Britannian puolustusmateriaaliapu Ukrainalle
Britannian Urainalle toimittama aseapu on suurin Yhdysvaltojen jälkeen. Merkittävän taloudellisen avun ohella Britannia on toimittanut Ukrainalle eniten panssaritorjuntaohjuksia ja raskasta kalustoa (panssarikalusto, tykistö). Panssaritorjunta- ja ilmatorjuntaohjusten osalta ei ole ilmoitettu tarkkoja lukumääriä.
- noin 30 155 mm:n AS90-telahaupitsia
- 14 Challenger 2 -taistelupanssarivaunua
- noin 600 Brimstone-panssarintorjuntaohjusta
- Storm Shadow -risteilyohjuksia
- noin 7 000 Javelin- ja NLAW-panssarintorjuntaohjusta
