Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikka 

Ulkopolitiikka

  • tärkeimpänä päämääränä turvata Ruotsin ja sen kansalaisten turvallisuus, toteutetaan aktiivisella ulkopolitiikalla tärkeimpinä työkaluina diplomatia, vuoropuhelu ja yhteistyö
  • ulkopolitiikan tärkeitä osa-alueita vapaakauppa, tasa-arvo ja tasapuolisuus sekä merkittävä kehitysapu
  • sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustaminen ja YK:n pääsihteerin tukeminen YK:n uudistamisessa
  • Ukrainan sodan seurauksena Ruotsi liittoutumattomuuspolitiikasta luopuminen ja puolustuskyvyn vahvistaminen

Turvallisuuspolitiikan perusteita

  • EU:n yhtenäisyys Venäjän painostamisessa ensisijainen tavoite
  • tuleva Nato-jäsenyys, joka muuttaa Ruotsin turvallisuuspolitiikan suunnan
  • laaja sotilaallinen yhteistyö Pohjoismaiden kesken Itämeren alueella
  • vahva tuki Ukrainan puolustukselle

Ruotsin hallituksen ulkopoliittisessa julistuksessa 2023 todetaan mm. seuraavaa:

  • ”Ruotsi on astunut uuteen aikaan. Se edellyttää ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suunnan muuttamista. Hallitus toteuttaa ensisijaisesti ruotsalaisia ja eurooppalaisia ulkopoliittisia linjauksia, joiden ytimessä ovat Ruotsin intressit ja demokraattiset arvot.”
  • ”Ruotsin on oltava vahva kumppani Ukrainan jälleenrakennustyössä. Ukraina on Ruotsin bilateraalisen tuen suurin saajamaa. Ruotsi jatkaa Ukrainan tukemista niin kauan kuin sitä tarvitaan.”
  • ”Hallituksen turvallisuuspoliittinen painopiste on Ruotsin lähialueella. Pohjoismainen yhteistyö on maailman vanhimpia ja laajimpia alueellisen yhteistyön alueita.”
  • ”Suomi on läheisin kumppanimaa, ja turvallisuuspoliittinen suhteemme syvenee Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä.”
  • ”EU-puheenjohtajakauden aikana teemme työtä sen eteen, että EU olisi aktiivinen maailmassa – ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä toiminnassa vapaan ja oikeudenmukaisen kauppapolitiikan puolesta. EU:n tulee ajaa aktiivista ilmastopolitiikkaa ja puolustaa tehtyjä ilmastosopimuksia.”

Venäjän vuonna 2022 aloittaman suurhyökkäyksen seurauksena Ruotsi luopui yli 200 vuotta noudattamastaan liittoutumattomuuspolitiikasta ja päätti hakea Nato-jäsenyyttä samanaikaisesti Suomen kanssa. Samoin Ruotsi luopui yli 80 vuotta voimassa olleesta periaatteestaan, ettei aseita toimiteta konfliktialueille. Sosiaalidemokraatit eivät vielä viikkoa ennen Venäjän suurhyökkäystä eivät halunneet Nato-jäsenyyttä, mutta kääntyivät kevään 2022 aikana kannattamaan liittoutumista. Toukokuussa Ruotsin sosialidemokraattinen hallitus päätti hakea Naton jäsenyyttä, ja jäsenhakemus jätettiin yhdessä Suomen kanssa 18.5.2022. Ruotsin Nato-jäsenyys tulee voimaan, kun kaikki nykyiset jäsenmaat ovat ratifioineet liittymispöytäkirjan.

Ruotsi on tukenut Ukrainaa 1,2 miljardilla eurolla. Se on tukenut maata humanitaarisella ja taloudellisella avulla sekä toimittanut Ukrainalle kehittyneitä asejärjestelmiä:

  • 50 kpl CV90-rynnäkköpanssarivaunuja
  • 10 kpl Leopard 2A5 -taistelupanssarivaunuja
  • 8 kpl 155 mm:n Archer-tykistöjärjestelmiä
  • lyhyen kantaman Robot 70 -ilmatorjuntaohjuksia
  • Robot 17 ”Hellfire” -meritorjuntaohjuksia
  • NLAW (Next Generation Light Anti-Tank Weapon) -panssarintorjuntaohjuksia
  • Carl Gustav -sinkoja

Hallituksen ulkopoliittinen julistus 2023:
utrikesdeklarationen-2023.pdf (regeringen.se)