Kylmän sodan aikana Ruotsilla oli vahvat puolustusvoimat, jotka perustuivat yleiseen asevelvollisuuteen ja oli mitoitettu torjumaan maahantunkeutuminen. Kylmän sodan jälkeen Ruotsin puolustus muuttui merkittävästi. Useiden puolustusselontekojen myötä puolustusvoimia supistettiin kovalla kädellä.
Vuosien 1992–2009 aikana puolustusvoimien sodanajan vahvuutta supistettiin 700 000 reserviläisestä noin 50 000 ammatti- ja vapaaehtoissotilaaseen. Puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta laski lähes kolmesta prosentista jopa alle yhteen prosenttiin.
Supistusten taustalla olivat uhkakuvan muutokset Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Ruotsiin ei uskottu kohdistuvan sotilaallista uhkaa ainakaan 10 vuoteen. Puolustusvoimien kehittämisessä otettiin ”strateginen aikalisä”, ja kehittämisen painopistettä siirrettiin kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin.
Vuoden 1999 parlamentaarinen puolustustoimikunta totesi, että Ruotsin puolustusvoimilta ei vaadita kykyä suurhyökkäyksen torjuntaan. Puolustusvoimien alueellinen johtamisjärjestelmä purettiin, ja operatiivinen suunnittelu lopetettiin. Suurhyökkäyspuolustuksen torjuntaa varten rakennetut linnoitteet ja järjestelmät purettiin. Esimerkiksi lukuisat rannikkotykistön kiinteät tykkiasemat purettiin ja ilmavoimissa luovuttiin sodan ajan maantietukikohdista.
Vuonna 2009 Ruotsin valtiopäivät päätti asevelvollisuuden ”lepäämään jättämisestä”. Sen tilalle oli tarkoitus luoda vapaaehtoisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa enimmäisvahvuudeksi suunniteltiin noin 50 000 ammatti- ja kodinturvasotilasta. Varusmiesten tilalle rekrytoitiin kokopäivätoimisia sopimussotilaita ja osa-aikaisia valmiussotilaita. Tavoitteena oli perustaa nopeasti käyttöön saatavia, monipuolisiin tehtäviin soveltuvia ammattimaisia joukkoja, joita ajateltiin käytettävän ensisijaisesti kansainvälisiin tehtäviin. Suunnitelmat kariutuivat rekrytointivaikeuksiin ja henkilöstön ennenaikaisiin eroamisiin sekä määrärahojen riittämättömyyteen. Kun kansainvälinen tilanne heikennyttyä ja Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014, valtiopäivillä päätettiin palauttaa asevelvollisuus.
Vuonna 2017 asevelvollisuus muutettiin sukupuolineutraaliksi. Jokainen 18 vuotta täyttänyt Ruotsin kansalainen joutuu täyttämään sähköisen kutsuntalomakkeen. Vastausten perusteella kutsutaan sopivimmat henkilöt kutsuntoihin, joiden perusteella tarvittava määrä henkilöitä määrätään varusmiespalvelukseen. Vuosina 2017–2018 palvelukseen kutsuttiin vuosittain vain 4 000 henkilöä, mutta vuoteen 2025 mennessä määrä on tarkoitus nostaa 8 000:een.
Vuoden 2020 puolustusselonteon mukaan puolustusvoimien kehittämistä jatketaan Itämeren ja Pohjois-Euroopan muuttuneen sotilaallisen tilanteen mukaisesti. Painopiste on kotimaan puolustuksen suorituskyvyn palauttamisessa vastaamaan Itämeren alueen muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta.
Puolustusselonteossa hallitus ja osa porvarillista oppositiota sopivat huomattavasta puolustusmenojen lisäämisestä kaudella 2022–2024. Puolustusbudjettia kasvatetaan 480 miljoonalla eurolla vuosittain 2022 alkaen vuoteen 2024 asti. Puolustusbudjetin sisällä siirretään varoja puolustusvoimien materiaalilaitoksen (FMV) budjetista puolustusvoimien toimintamenoihin. Lisäysten ansiosta puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta voi nousta 1,5 prosenttiin vuonna 2024.
Venäjän aloittama täysimittainen sota Ukrainaa vastaan aiheutti Ruotsin puolustusvoimien kehittämiseen suuren muutoksen.
Ruotsin puolustusyhteistyö
Ruotsi varautuu sekä antamaan että ottamaan vastaan sotilaallista apua valtiopäivien ns. solidaarisuusjulistuksen mukaisesti. Sen mukaan Ruotsi ei jää toimettomaksi, jos lähialueen maihin tai EU-valtioon kohdistuu sotilaallinen uhka tai luonnonkatastrofi. Ruotsin toivoo, että muut Pohjoismaat ja EU-maat toimisivat vastavuoroisesti, jos Ruotsi tarvitsee apua.
Pohjoismaista puolustusyhteistyötä ohjaa Nordefco (Nordic Defence Cooperation) –nimellä tunnettu yhteistyö, jossa ovat mukana kaikki Pohjoismaat. Tavoitteena on maiden kansallisen puolustuskyvyn kehittäminen ja kustannustehokkaiden yhteisten järjestelmien käyttöönotto. Myös Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyö on muodollisesti Nordefcon ohjauksessa.
Lue lisää valikosta Pohjoismainen puolustusyhteistyö (linkki).
Ruotsi pyrkii kehittämään puolustusta yhteistoiminnassa muiden valtioiden kanssa ja korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä osana puolustuskyvyn rakentamista. Ruotsi allekirjoitti Naton kanssa ns. HNS-sopimuksen (Host Nation Support) vuonna 2014. Se luo käytännön puitteet mm. sotilaallisen avun vastaanottamiselle. Ruotsi ja Yhdysvallat solmivat vuonna 2016 sopimuksen harjoitus- ja puolustusmateriaaliyhteistyöstä ja sotilaallisesta yhteistoiminnasta Itämeren alueella. Vuonna 2018 sopimusta laajennettiin kolmenväliseksi aiejulistukseksi, jonka allekirjoittivat Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Suomen puolustusministerit.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö alkoi tiivistyä vuonna 2015 maiden puolustusministerien yhteisellä raportilla yhteistyön poliittisista suuntaviivoista.
Lue lisää valikosta Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö (linkki).
Arctic Challenge -ilmasotaharjoituksia on järjestetty vuodesta 2013 alkaen Pohjoiskalotin alueella. Siihen osallistuvat Ruotsin, Suomen ja Norjan ilmavoimat käyttäen Luulajan, Rovaniemen ja Bodøn tukikohtia. Harjoitukseen osallistuu noin 100 taistelukonetta, ja se on Europan suurimpia ilmasotaharjoituksia. Vuonna 2019 siihen osallistui lentokoneita myös Yhdysvalloista, Britanniasta, Ranskasta, Hollannista ja Tanskasta.
Osana ulkomaisen avun vastaanottamisen valmisteluja Ruotsi järjesti laajan, yli 30 000 sotilaan ja siviilin Aurora 23 -sotaharjoituksen keväällä 2023. Siihen osallistui yksiköitä 14 EU- ja Pohjoismaasta sekä Yhdysvalloista.