Tanskan puolustusvoimien johtamisjärjestelmä

Tanskan puolustusvoimien komentaja ja Puolustusesikunta (Forsvarsstaben) sijaitsevat Kööpenhaminassa. Esikunta koostuu johdon sihteeristöstä, kehittämis- ja suunnitteluesikunnasta, operaatioesikunnasta ja talousosastosta. Puolustusvoimien komentajan alaisuudessa ovat puolustushaaraesikunnat, erikoisjoukkojen esikunta ja Arktinen esikunta. Kaikki puolustushaaraesikunnat sijaitsevat Karupissa, jossa on myös puolustusvoimien operatiivinen johtoesikunta.

Maavoimien erikoisjoukot (Jægerkorpset), merivoimien erikoisjoukot (Frømandskorpset) ja Grönlannin koirapartiot (Siriuspatruljen) yhdistettiin 2014 erikoisjoukkojen esikunnan alaisuuteen, joka sijaitsee ilmavoimien tukikohdassa Ålborgissa. Tanska, Belgia ja Hollanti ovat perustaneet Naton alaisuuteen operatiivisen esikunnan (Composite Special Operations Component Command), jonka tehtäväksi tulee Nato-maiden erikoisjoukkojen johtaminen kansainvälisissä operaatioissa.

Arktinen esikunta johtaa merivalvontaa ja operaatioita Grönlannin ja Färsaarten merialueilla. Esikunta sijaitsee Nuukissa, Grönlannissa.

Tanskan sotilastiedustelu (Forsvarets Efterretningstjeneste, FE) toimii puolustusministerin ja puolustusministeriön alaisuudessa. Sotilastiedustelulla on myös ulkomaansiviilitiedusteluun liittyviä tehtäviä, ja se vastaa myös kyberturvallisuudesta ja puolustusvoimien turvallisuuspalvelusta.

Asevelvollisuus

Tanskassa on yleinen asevelvollisuus miehille. mutta käytännössä vain 20 prosenttia miespuolisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen, ja lähes kaikki ovat vapaaehtoisia. Vuosittain noin 4 500 henkilöä suorittaa varusmiespalveluksen. Naiset voivat halutessaan osallistua kutsuntoihin ja suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen. Asevelvollisuus ei koske Grönlannin ja Färsaarten asukkaita.

Suurin osa varusmiehistä suorittaa neljän kuukauden mittaisen koulutuksen, joka käsittää sotilaan perustaidot sekä väestönsuojeluun ja kokonaismaanpuolustukseen kuuluvia tehtäviä. Maavoimissa voi suorittaa kahdeksan kuukauden varusmiespalveluksen (Mobiliseringsværnpligt), jonka jälkeen varusmies kuuluu viiden vuoden ajan koulutetun joukon reserviin. Neljän kuukauden varusmieskoulutuksen jälkeen voi myös kouluttautua kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Varusmieskoulutuksen pituus vaihtelee eri joukko-osastoissa, esimerkiksi Kuninkaan henkivartiokaartissa koulutus on kahdeksan kuukauden ja Ratsuväkieskadroonassa vuoden mittainen. Ammattimaisissa meri- ja ilmavoimissa on pieni määrä varusmiehiä vartiointi- ja valvontatehtävissä.

Kodinturvajoukot ovat vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, joka on osa puolustusvoimia. Tehtävänä on kriisin tai sodan aikana turvata yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeitä kohteita sekä vartioida puolustusvoimien tukikohtia ja laitoksia. Jokaisella puolustushaaralla on omat kodinturvajoukot, jotka esimerkiksi merivoimissa avustavat meripelastustehtävissä ja merivalvonnassa. Kodinturvajoukot tukevat myös siviiliviranomaisia kadonneiden etsimisessä ja suurten joukkotapahtumien järjestelyissä. Aktiivinen osa kodinturvajoukoista käsittää 16 000 jäsentä, ja lisäksi rekisterissä on noin 30 000 henkilön reservi.