Turkki tavoittelee mahdollisimman täydellistä puolustusteknistä riippumattomuutta – ensi sijassa länsimaista, mutta myös Kiinasta tai Venäjästä. Länsimaiden tilalle ei haluta rakentaa uutta riippuvuutta. Tämän hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Turkki pyrkii hankkimaan tietotaidon järjestelmien ja/tai osajärjestelmien hankinnan mukana ja seuraavassa vaiheessa – saatujen kokemusten ja osaamisen myötä -kehittää oma järjestelmä ja aloittaa sen tuotanto. Venäläisen S-400-ilmapuolustusjärjestelmän hankinta on esimerkki tämänkaltaisesta toiminnasta. Lähtökohtana on saavuttaa vähintään 70 %:n omavaraisuus ja käyttää tarvittaessa esimerkiksi länsimaisia moottoreita.

Esimerkkinä näistä kunnianhimoisista pyrkimyksistä on Turkissa valmistettava Altay-taistelupanssarivaunu, joka perustuu eteläkorealaiseen K2 Black Panther -taistelupanssarivaunuun. Uutta taistelupanssarivaunukalustoa on tarkoitus saada palveluskäyttöön vuonna 2023. Toisena esimerkkinä on TAI TFX Kaan -hävittäjä, jota Turkki on kehittänyt brittiläisen BAE:n tuella. Tavoitteena on suorittaa Kaanin ensilento niin ikään vuonna 2023. Kolmantena esimerkkinä on kansallinen MILGEM-laivanrakennusprojekti, johon kuuluu sukellusveneentorjuntakorvetteja, monitoimifregatteja sekä ilmatorjuntahävittäjä. Alusten saaminen palveluskäyttöön alkoi jo 2010-luvulla ja jatkuu edelleen. Pinta-alusten lisäksi on käynnistynyt MILDEN-hanke, jonka tavoitteena on tuottaa sukellusveneitä Turkin merivoimille. Edellä mainittujen esimerkkien lisäksi Turkin puolustusteollisuus tuottaa laajalla kirjolla aseita ja varusteita kaikille puolustushaaroille.

Puolustusteollisen riippumattomuuden lisäksi Turkki on tavoittelemassa vähintään alueellisen suurvallan sotilaallista iskukykyä. Tavanomaisen aseistuksen lisäksi Turkilla on omaa satelliitti- ja ohjustuotantoa. Satelliittituotantoon kuuluvat: 1) Vuosia käytössä olleet Göktürk-1- ja kehitteillä olevat Göktürk-3-kuvaussatelliitit; 2) Pari vuotta käytössä olleet Türksat-5A-viestisatelliitit, joilla mahdollistetaan lentävien droonien alueellinen käyttö; 3) Vuonna 2024 ryhdytään laukaisemaan avaruuteen alueellisen BKZS-satelliittipaikannusjärjestelmän satelliitteja, ja järjestelmän on määrä olla käytössä 2030-luvun alkupuolella. Järjestelmää voidaan tarvittaessa laajentaa globaaliksi.

Turkilla on palveluskäytössä ja kehitteillä useampia ohjuksia. Vuodesta 2017 alkaen käytössä on ollut 280 kilometrin kantaman ballistisia Bora-1-ohjuksia, ja syksyllä 2022 Turkki teki onnistuneen testilaukauksen 560 kilometrin kantaman ballistisella Tayfun-ohjuksella. Tammikuussa 2023 presidentti Erdogan julisti, että seuraavaksi kehitettävien ballististen ohjusten kantama kasvatetaan 1 000 kilometriin. Ballististen ohjusten lisäksi Turkilla on palveluskäytössä 280 kilometrin kantaman ilmasta-maahan SOM-risteilyohjuksia vuodesta 2017 alkaen. Puolustusteollisuus on kehittämässä droonista laukaistavaa supersoonista TRG-230-IHA-ohjusta, jolla on 150 kilometrin kantama.

Turkin presidentti lausui syksyllä 2019, ettei hän voi hyväksyä sitä, että Turkilla ei ole omaa ydinasetta. Hänen mukaansa maailmassa ei ole yhtään kehittynyttä maata ilman ydinasetta. Lausunto herätti laajaa huomiota ottaen huomioon edellä kuvatut kehityshankkeet.

Turkin puolustusteollisuuden myyntivaltiksi ovat nousseet droonit vuonna 2021 käydyn Azerbaidžanin ja Armenian välisen sodan sekä vuonna 2022 alkaneen Ukrainan sodan ansiosta. Erityisesti ilmasta-maahan-aseistuksella varustettu Bayraktar-drooni on niittänyt mainetta. Turkin puolustusteollisuuden vienti oli vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen päätteeksi yli 1,3 miljardia USD ja vuoden lopulla 4,4 miljardia USD. Vienti kasvoi vuosien 2020 ja 2022 välillä lähes seitsemänkertaiseksi.

Turkin puolustusteollisuuden vientitulot 2018–2022 Q1

Turkin puolustusteollisuuden viimeksi esittelemä ja myös todennäköinen tuleva menestystuote on Bayraktarin evoluutioversio, nimeltään Bayraktar Akıncı. Siinä on merkittävä elso- ja/tai SIGINT-varustus, ja se voidaan aseistaa supersoonisilla TRG-230 IHA -ohjuksilla.

Puolustusteollisuuden viennin tärkeimmät kohdemaat

Turkki lisää vaikutusvaltaansa Lähi-idän ja Afrikan maissa myös puolustusteollisuuden myynnin kautta. Ennen vuotta 2021 olevien asiakasmaiden joukkoon on tullut myös Ukraina sekä useita Afrikan maita lisää johtuen ennen kaikkea Bayraktar-droonien myynnistä.

Turkin puolustusteollisuuden suuret asiakasmaat (%-osuus) vuosina 2005–2021