EU:n sisäinen turvallisuus

Jäsenmaiden poliisi-, ulkomaalais-, tulli-, raja- ja oikeusviranomaisten jatkuva yhteistyö EU:n sisäisen turvallisuuden tehostamiseksi
- yhteistoiminta kompensoi tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden mahdollisia kielteisiä seurauksia
Oikeus- ja sisäasioiden yhteistyö sisältyy EU:n perussopimuksiin
Oikeus- ja sisäasioiden säännöstö ja jäsenvaltioiden operatiivinen yhteistyö voimakkaassa kehitysvaiheessa
Suomessa Valtioneuvoston kanslian alainen tilannekeskus pitää yhteyttä EU:n tilannekeskukseen

Kuvalähde: Copyright European Commission Home Affairs © European Union

Lisää aiheesta

EU:n sisäisen turvallisuuden kehittäminen

Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden ylläpito ja kehittäminen on ollut pitkään komission vastuulla. Maastrichtin sopimuksessa (1992) sisäasiat kuuluivat komission alaisuuteen ja ulkosuhteet ensi sijassa neuvoston vastuualueelle.

Vuonna 2009 Unionin perussopimuksen uudistuksessa (Lissabonin sopimus) kriisinhallinnan johtoa integroitiin sekä poistettiin “pilarijako”, joka erotti sisäisten ja ulkoisten kriisitilanteiden johto-organisaatioita. Uudistuksen toteuttaminen on ollut hidasta, eikä sitä helpota terminologinen epäselvyys, joka aiheutuu EU:n sisäisen turvallisuuden asioiden siirtämisestä EU:n ulkosuhdehallinnon vastuulle.

Pyrkimyksenä on yhdistää sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden ylläpito mahdollisimman paljon samaan kokonaisuuteen. Käytännön toimet vaativat ehkä vielä vuosia toteutuakseen kunnolla. Vanha käsitys sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden erillään pitämisestä elää sitkeästi ja hidastaa uudistusten toteuttamista, koska kyseessä ovat myös henkilöiden ja valtioiden eriytyvät intressit. Toisaalta vaatimukset voimavarojen entistä tehokkaammasta käytöstä lisäävät painetta parempaan integrointiin ja yhteistoimintaan sekä EU:n laitosten että jäsenmaiden välillä.

2000-luvun alkuvuosina kehittämisen perustana on ollut EU:n turvallisuusstrategia. Turvallisuusstrategian ja Lissabonin sopimuksen pohjalta EU:n neuvosto julkaisi vuonna 2010 ehdotuksen unionin sisäisen turvallisuuden strategiaksi.

EU:n komission tiedonanto sisäisen turvallisuuden strategiasta annettiin 28.4.2015. Siinä luetellaan kolme painopistealuetta, joihin EU:n olisi keskityttävä vuosina 2015–20. Terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus ja kyberrikollisuus ovat kolme tärkeintä painopistettä, jotka vaativat välitöntä toimintaa. Ne ovat toisiinsa liittyviä, rajat ylittäviä uhkia, joiden monitahoinen ja kansainvälinen ulottuvuus osoittaa, että EU:n tasolla tarvitaan tehokkaita ja koordinoituja ratkaisuja.

Terrori-iskut Euroopassa ovat korostaneet vahvojen EU-tason toimien tarvetta terrorismin ja ulkomaisten terroristitaistelijoiden torjumiseksi. Konfliktialueilla toimiviin terroristiryhmiin liittyy jatkuvasti EU:n kansalaisia, jotka kotiin palattuaan ovat potentiaalinen uhka Euroopan sisäiselle turvallisuudelle. Kyseessä ei ole uusi ilmiö, mutta sen laajuus ja varsinkin Syyrian, Irakin ja Libyan konfliktialueille matkustavien taistelijoiden määrä sekä näiden konfliktien verkottunut luonne ovat ennennäkemättömiä.
Rajat ylittävä vakava ja järjestäytynyt rikollisuus löytää jatkuvasti uusia toimintamahdollisuuksia ja uusia tapoja välttää paljastuminen. Ihmiskaupalla, laittomalla asekaupalla, huumeiden salakuljetuksella sekä talous- ja ympäristörikoksilla on valtavia inhimillisiä, sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia. Ihmisten salakuljetusta harjoittavat järjestäytyneet rikollisryhmät käyttävät hyväkseen suojelua tai parempaa toimeentuloa etsivien ihmisten haavoittuvuutta ja ovat vastuussa ihmishenkien menetyksestä voitontavoittelun nimissä. Järjestäytynyt rikollisuus myös ruokkii terrorismia ja kyberrikollisuutta muun muassa toimittamalla aseita, tarjoamalla huumekaupasta peräisin olevaa rahoitusta ja soluttautumalla rahoitusmarkkinoille.
Kyberrikollisuus uhkaa enenevässä määrin kansalaisten perusoikeuksia, taloutta ja digitaalisten sisämarkkinoiden onnistumisedellytyksiä. Liike- ja pankkitoiminnan siirtyessä verkkoon kyberrikollisuus voi tarjota rikollisille valtavat voitonmahdollisuudet, mikä merkitsee kansalaisille yhtä isoa tappioiden uhkaa. Verkossa toimivat rikolliset voivat EU:n ulkopuolelta käsin vahingoittaa kriittistä infrastruktuuria ja suurta määrää jäsenvaltioissa olevia uhreja samanaikaisesti pienellä vaivalla ja ilman suuria riskejä. Myös kyberterrorismi ja monimuotoiset uhkat saattavat lisääntyä lähivuosina. Tunnistetietojen poistamistekniikoita ja anonymisoituja maksumenettelyjä hyväksi käyttäen rikolliset käyvät verkossa laitonta huume- ja asekauppaa, tekevät rikollisia rahansiirtoja ja pesevät rahaa. Kyberrikollisuus liittyy läheisesti myös lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, jonka yleistyvä ja huolestuttava suuntaus on suoratoistona esitettävä hyväksikäyttö.

Lähteitä ja linkkejä

European Commission Migration and Home Affairs:

https://ec.europa.eu/home-affairs/index_en

Euroopan komission tiedonanto: Euroopan turvallisuusagenda:

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52015DC0185&from=EN

EU:n sisäisen turvallisuuden strategia, Kansalliset jatkotoimet:

https://intermin.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-491-979-1

European Parliament Research Service: Implementing the EU Internal Security Strategy:

http://epthinktank.eu/2013/09/09/implementing-the-eu-internal-security-strategy/

Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategia 2010:

https://www.consilium.europa.eu/fi/documents-publications/publications/internal-security-strategy-european-union-towards-european-security-model/

EU:n sisäinen turvallisuus

Kadettikunta

Sivustot

Seuraa Kadettikuntaa Facebookissa