Viime vuosina on ilmaantunut yhä monimutkaisempia, rajat ylittäviä turvallisuusuhkia, jotka korostavat tarvetta tiiviimpään turvallisuusyhteistyöhön kaikilla tasoilla. Esimerkiksi koronaviruksen aiheuttama kriisi nosti esille haasteita, jotka testasivat EU:n ja sen kansalaisten turvallisuutta, Euroopan kriittisen infrastruktuurin kestävyyttä, kriisivalmiutta sekä EU:n kriisinhallintajärjestelmiä.Euroopan komission laatima EU:n turvallisuusunionistrategia vuosille 2020–2025 keskittyy painopistealueisiin, joilla EU voi tukea jäsenvaltioita ja kaikkien Euroopassa asuvien turvallisuuden edistämisessä. EU:n turvallisuusunionistrategia kartoittaa ensisijaiset toimet, välineet ja toimenpiteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi sekä fyysisessä että digitaalisessa maailmassa. Strategiassa tunnustetaan myös sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden keskinäinen yhteys. Tämän vuoksi eri osa-alueiden edelleen kehittämisessä pyritään EU:n kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan.

EU:n turvallisuusunionistrategian 2020–25 painopistealueet:

• terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta
• hybridiuhkien ehkäiseminen ja havaitseminen
• EU:n kriittisen infrastruktuurin kestävyyden lisääminen
• kyberturvallisuuden sekä tutkimuksen ja innovoinnin edistäminen

EU:n pelastuspalvelumekanismin tarkoituksena on tehostaa unionin ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja helpottaa koordinointia pelastuspalvelun alalla. Pyrkimyksenä on parantaa niiden järjestelmien tehokkuutta, joiden tavoitteena on luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisy, niihin varautuminen sekä avustustoimet.

EU:n mekanismin avulla varmistettava suojelu kattaa ensisijaisesti ihmisten, mutta myös ympäristön ja omaisuuden suojelun sekä unionin alueella että myös sen ulkopuolella tapahtuvien katastrofien yhteydessä. Tämä sisältää myös terroritekojen seuraukset, teknologian ja säteilyonnettomuuksien aiheuttamat katastrofit sekä ympäristökatastrofit, meren pilaantumisen ja akuutit terveyttä uhkaavat hätätilanteet.

Mekanismilla edistetään jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta käytännön yhteistyöllä ja koordinoinnilla. Jäsenvaltioilla on ensisijainen velvollisuus suojella oman alueensa ihmisiä, ympäristöä ja omaisuutta.

EU:n päätös pelastuspalvelumekanismista edellyttää, että jäsenvaltioiden on laadittava kansallisen tason riskinarviointi joka kolmas vuosi. Sisäministeriö on julkaissut Suomen Kansallisen riskiarvion vuonna 2023. Sen tarkoituksena on ennakoida Suomeen mahdollisesti kohdistuvia suhteellisen äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavia toimia tai avun pyytämistä muilta mailta. Kansallisessa riskiarviossa on tunnistettu riskejä, joilla on laajaa kansallista merkitystä ja arvioitu niiden vaikutusta yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin.