EU:n sotilaalliset voimavarat

Euroopan unionissa on 450 miljoonaa asukasta, ja yhteenlaskettu bruttokansantuote (BKT) on suurempi kuin Yhdysvalloilla. Venäjän BKT vain runsas kymmenesosa EU-maiden yhteenlasketusta BKT:sta.

EU-maiden asevoima riittää oman alueen puolustamiseen, sillä näköpiirissä ei ole sellaista sotavoimaa, joka kykenisi hyökkäykseen EU-alueelle, poliittisista motiiveista puhumattakaan. Sen vuoksi ei ole myöskään ollut aihetta kehittää EU:lle Naton kaltaista sotilaallista voimaa. Tähän on vaikuttanut myös lähes kaikkien sotilaallisesti merkittävien EU-maiden kuuluminen Natoon.

Ongelmaksi on todettu, että EU-maiden suuret asevoimat eivät ole kovin hyvin kelvollisia kriisinhallintatehtäviin ulkomaille. Puuttuu erityisesti tiedustelukykyä, hyökkäyskelpoista ilmavoimaa ja strategista kuljetuskapasiteettia, jolla voitaisiin siirtää joukkoja nopeasti ulkomaisiin tehtäviin. Monien EU-maiden asevoimien rakenne ei myöskään ole ulkomaisiin tehtäviin soveltuva, eikä koulutusta ole suunnattu interventioita varten.

EU-mailla on hyvin erilaisia turvallisuuspoliittisia intressejä, joten ei ole odotettavissa, että EU:sta kehittyisi Yhdysvaltojen veroista toimijaa oman alueensa ulkopuolisiin sotilaallisiin tehtäviin. EU:n sotilaallisen voiman kehittämispäätökset tähtäävät ensi sijassa rajoitetun kriisinhallintakyvyn luomiseen.

EU:n kriisinhallintajoukkojen suorituskyvyn parantaminen

EU päätti vuonna 1999 huippukokouksessaan Helsingissä ryhtyä kehittämään itsenäistä kriisinhallintakykyä. Suunnitelma nimettiin ”Helsingin yleistavoitteeksi” (Helsinki Headline Goal). Se saatiinkin pääpiirteissään toteutetuksi suunnitellussa noin viiden vuoden aikataulussa.

Vuonna 2004 Eurooppa-neuvosto hyväksyi uuden yleistavoitteen 2010 (Headline Goal 2010) EU:n sotilaallisten kriisinhallintavoimavarojen edelleen kehittämiseksi. Siinä otettiin huomioon joulukuussa 2003 hyväksytty Euroopan turvallisuusstrategia, strategisessa ympäristössä ja teknologiassa tapahtunut kehitys sekä EU-operaatioista saadut kokemukset. Samanaikaisesti yleistavoitteen 2010 toimeenpanon kanssa pyrittiin paikkaamaan myös aiemman yleistavoitteen jäljellä olevia puutealueita.

Yleistavoitteen 2010 painopiste oli joukkojen laadun ja nopean toimintakyvyn kehittämisessä. Unioni on jo taisteluosastokonseptin pohjalta kehittänyt sotilaallisesti omavaraisia, nopeasti toimintavalmiuteen saatettavia joukkokokonaisuuksia kriisinhallintaan ns. Petersbergin tehtävien puitteissa. Taisteluosastoja (EU Battle Groups) voidaan käyttää joko erillisinä joukkoina tai osana laajempaa, vaiheittain jatkuvaa operaatiota. Tavoitteena on erityisesti YK:n tukeminen, esimerkiksi rauhanturvaoperaatioiden alkuvaiheessa tai tilanteessa, jossa kriisin eskaloituminen vaatii alkuperäisten YK-järjestelyjen muuttamista.

EU:lla on ollut pitkään käytössään myös Euroarmeijakunta (Eurocorps), jonka esikunta on Strasbourgissa. Sen nopeasti toimintavalmiin ydinjoukon muodostavat Ranskalais-saksalainen prikaati, ja useat muut maat ovat osoittaneet sille taistelujoukkoja. Tehtävien kirjo on laaja alkaen rauhanturvaamisesta ja päätyen taistelukykyyn vaativissa oloissa.

Yleistavoite 2010 -suunnitelman päämääränä oli parantaa yleisesti EU:n kriisinhallintajoukkojen yhteistoimintakykyä, toimintavalmiutta, strategista liikkuvuutta sekä ylläpidettävyyttä toiminta-alueella. Suorituskykyvaatimukset pohjautuvat viiteen mahdolliseen käyttötilanteeseen:

• Konfliktien ennaltaehkäiseminen
• Rauhan palauttaminen
• Tilanteen vakauttaminen ja jälleenrakentaminen kriisialueella sekä neuvonta kolmansille maille sotilaallisissa kysymyksissä
• Evakuointitehtävät
• Avunanto humanitaarisissa operaatioissa

Yleistavoite 2010:n toteutuksessa on edetty suorituskykyvaatimusten kartoittamisesta, joukkotarjousten listaamisesta ja analysoinnista puutteiden tunnistamiseen, priorisointiin ja korjaamiseen. Keskeinen sija on Euroopan puolustusviraston (European Defence Agency, EDA) johdolla laaditulla suorituskyvyn kehittämissuunnitelmalla (Capability Development Plan, CDP).

EU:n puolustuksen kehittämissuunnitelman 2016

Merkittävin viime vuosien päätöksistä on 2016 hyväksytty EU:n puolustuksen kehittämissuunnitelma (Implementation Plan on Security and Defence), jonka toimenpiteet kohdistetaan seuraaville EU:n globaalistrategian mukaisille aloille:

• Ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin vastaaminen
• Kumppanien valmiuksien kehittäminen
• EU:n ja sen kansalaisten suojelu

Konkreettisia toimia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi:

• Puolustuksen koordinoitu vuosittainen tarkastelu (CARD) puolustusyhteistyön lisäämiseksi jäsenmaiden välillä
• Pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY, Permanent Structured Co-operation, PESCO) puolustusyhteistyön lujittamiseksi niiden jäsenmaiden kesken, jotka haluavat edetä yhteistyössä pidemmälle
• Sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara (MPCC) kriisinhallintarakenteiden parantamiseksi
• EU:n nopean toiminnan välineet, mm. EU:n taisteluosastot ja siviilivoimavarat

Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma 2016

Euroopan komission vuonna 2016 esittämässä Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmassa (European Defence Action Plan) todettiin, että EU:n jäsenmaat käyttivät puolustukseen vuonna 2015 n. 200 miljardia euroa. Samaan aikaan Yhdysvallat käytti puolustukseen yli kaksi kertaa enemmän kuin EU:n jäsenvaltiot yhteensä.

Komissio toteaa tiedonannossaan:

• Puolustusbudjettien supistumiseen on vaikuttanut myös budjettien tehoton käyttö
• Euroopan markkinoiden hajanaisuus johtaa tarpeettomaan päällekkäisyyteen valmiuksissa, organisaatioissa ja menoissa
• EU:n laajuinen kilpailu ja yhteistyön lisääminen ovat keinoja parantaa Euroopan puolustusteollisen perustan tehokkuutta ja innovatiivista kapasiteettia
• Suurin osa puolustukselle varatuista varoista käytetään kansallisiin hankintoihin, ja yhteisten kalustohankintojen osuus oli vain 22 prosenttia kaikista kalustohankinnoista vuonna 2014

Toimintasuunnitelmassaan komissio on ehdottanut seuraavia toimia Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi ja Eurooppaan paremmin integroitujen puolustusmateriaalimarkkinoiden luomiseksi:

• Euroopan puolustusrahaston valmistelu
• Investointien suuntaaminen puolustusalan toimitusketjuihin
• Puolustusalan sisämarkkinoiden vahvistaminen

Lisäksi komissio haluaa edistää mahdollisuuksien mukaan siviili- ja sotilasalan synergioita EU:n politiikkojen puitteissa.

Brexitin vaikutukset EU:n sotilaallisiin voimavaroihin

Britannian ero EU:sta vaikuttaa myös EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä EU:n käytössä oleviin sotilaallisiin voimavaroihin. Britannia on yksi Euroopan johtavia maita sotilaallisten kykyjen osalta, ydinasevalta sekä YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen.

Britannian EU-erosopimukseen liitetyssä, molempien osapuolten hyväksymässä poliittisessa julistuksessa luetellaan ulkopolitiikkaan, turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä toiminta-alueita, joilla yhteistyötä pyritään jatkamaan Brexitin jälkeen.

EU:n neuvottelumandaatissa koskien EU:n ja Britannian tulevia suhteita on määritelty turvallisuus- ja puolustuspoliittisia tavoitteita:

• Yhteistyö kriisinhallinnassa ja rauhanrakentamisessa molempia osapuolia koskettavissa tilanteissa
• Britannian mahdollinen osallistuminen EU:n kriisinhallintaoperaatioihin ns. kolmantena maana yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti
• Osana poliittista dialogia molemmat osapuolet vaihtavat tietoja liittyen YTPP-operaatioihin, jotka ovat avoimia kolmansille maille
• Britannian mahdollinen kiinnostus osallistua EU:n YTPP-operaatioon EU:n prosessien mukaisesti ja perustuen EU:n itsenäiseen päätöksentekoon

EU:n neuvosto on päättänyt marraskuussa 2020 niistä yleisistä edellytyksistä, joiden mukaan kolmansia maita voidaan kutsua mukaan yksittäisiin PRY/PESCO-hankkeisiin. Tämä päätös koskee myös Britanniaa.

EU:n ja Naton yhteistyö

EU:n ja Naton yhteistyö kriisinhallinta- ja puolustuskysymyksissä aloitettiin samaan aikaan, kun EU Nizzan-sopimuksen toimeenpanon yhteydessä päätti perustaa päätöksenteko- ja valmistelurakenteet YTPP:n käytännön toimeenpanoa varten.

EU:n Nizzan-huippukokous hyväksyi EU:n ja Naton yhteistyöstä asiakirjan, joka edelleen on yhteistyön perustana.

Vuonna 2016 EU ja Nato päättivät tiivistää yhteistyötään Naton Varsovan-huippukokouksen yhteistyöjulistuksen pohjalta. Ne ovat hyväksyneet 42 konkreettista toimenpidettä julistuksen täytäntöön panemiseksi.

Vuonna 2018 Naton Brysselin-huippukokouksessa tarkasteltiin EU:n ja Naton yhteistyön tilannetta sekä annettiin uusi yhteinen julistus. Siinä esitettiin yhteinen visio siitä, miten EU ja Nato aikovat toimia yhdessä yhteisten turvallisuusuhkien torjumiseksi.

EU:n ja Naton yhteistyössä keskitytään esimerkiksi seuraaviin aloihin:

• Sotilaallinen liikkuvuus
• Hybridiuhkien torjunta
• Kyberturvallisuus
• Terrorismin torjunta
• Naiset, rauha ja turvallisuus

Yhteistyön vaikeutena on ollut sen rajoittuminen niihin alueisiin, jotka ovat EU:n ja Naton kaikkien jäsenmaiden hyväksyttävissä. Haastetta yhteistyön laajenemiselle ovat aiheuttaneet erityisesti Turkin näkemykset Natossa ja Kyproksen näkemykset EU:ssa.

EEAS, CSDP capabilities:
https://eeas.europa.eu/topics/common-security-and-defence-policy-csdp/5393/csdp-capabilities_en

Headline Goal 2010:
https://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2004_2009/documents/dv/sede110705headlinegoal2010_/sede110705headlinegoal2010_en.pdf

Council Conclusions on Military Capability Development:
http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/esdp/118348.pdf

EDA: Coordinated Annual Review on Defence (CARD):
https://www.eda.europa.eu/what-we-do/our-current-priorities/coordinated-annual-review-on-defence-(card)

EDA: Capability Development Plan (CDP):
https://www.eda.europa.eu/docs/default-source/eda-factsheets/2018-06-28-factsheet_cdpb020b03fa4d264cfa776ff000087ef0f

EEAS Implementation Plan on Security and Defence:
https://eeas.europa.eu/sites/eeas/files/implementation_plan_on_security_and_defence_2.pdf

Euroopan komission tiedonanto, Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52016DC0950&from=EN

European Defence Agency, Defence Data 2017-2018:
https://www.eda.europa.eu/docs/default-source/brochures/eda-defence-data-2017-2018

Poliittinen julistus kehyksestä Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevalle suhteelle:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:12019W/DCL(01)&from=EN

European Defence after Brexit: A plus or a minus:
https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/1781685820921617

EEAS: EU-NATO Cooperation:
https://eeas.europa.eu/headquarters/headquarters-homepage/28286/eu-nato-cooperation-factsheet_en

Joint EU-NATO declaration on EU-NATO co-operation:
https://www.consilium.europa.eu/media/36096/nato_eu_final_eng.pdf

EU:n neuvoston päätelmät yhteisen EU-NATO-julistuksen toimeenpanosta 2016:
https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-15283-2016-INIT/fi/pdf

EUR-Lex: Cooperation with NATO:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=LEGISSUM:l33243&from=EN

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus Hybrid Centre of Excellence:
https://www.hybridcoe.fi