Vuonna 2014 Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan valtaamalla Krimin niemimaan ja osan Ukrainan itäosista. EU vastasi näihin kansainvälisen oikeuden vastaisiin toimiin laajoilla taloudellisilla ja poliittisilla pakotteilla. Niitä koskevia päätöksiä on uusittu ja vahvistettu toistuvasti.

Venäjän hyökkäyksen laajentuminen koko Ukrainaan helmikuussa 2022 sai EU:n ryhtymään poikkeuksellisen nopeasti ja yksimielisesti laajoihin toimiin, joilla kohdistettiin Venäjään laajempia ja vaikuttavampia pakotteita sekä päätettiin monipuolisesta ja mittavasta taloudellisesta ja humanitäärisestä tuesta Ukrainalle.

EU päätti ensimmäisen kerran tilapäisen suojelun -mekanismin käyttöönotosta, joka mahdollisti nopeasti Ukrainan kansalaisten pääsyn EU:n alueelle sekä hallinnollisen ja taloudellisen tuen pakolaisten sijoittumiseen EU:n alueella.

EU:n neuvosto päätti jo helmikuussa 2022, että Euroopan rauhanrahastosta (European Peace Facility, EPF) käytetään 1,5 mrd euroa asehankintoihin Ukrainalle. Tukea on säännöllisesti sen jälkeen lisätty, ja huhtikuuhun 2023 mennessä EPF:stä on myönnetty jo 4,6 mrd euroa Ukrainalle asehankintoihin. Myönnetyillä varoilla voidaan tukea Ukrainan asevoimien suorituskykyä ja resilienssiä, jotta maa voi puolustaa alueellista koskemattomuuttaan ja suvereenisuuttaan sekä suojella väestöä Venäjän hyökkäykseltä. Toimitettavien varusteiden valikoima on Ukrainan hallituksen esittämien prioriteettien mukainen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tätä EU:n rauhanrahastoa käytetään sotilaallisen avun antamiseen.

EU:n neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2022 Strategisen kompassin. Tämän EU:n puolustukseen liittyvän strategian valmistelussa otettiin huomioon Venäjän aiheuttamat uhat Euroopan turvallisuudelle. Kompassissa on vuoteen 2030 asti ulottuva toimintasuunnitelma, jolla vahvistetaan EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Vihamielisen turvallisuusympäristön vuoksi pyritään lisäämään toimintakykyä, vahvistamaan kriisinkestävyyttä sekä investoimaan enemmän ja paremmin puolustusvoimavaroihin. Strategisen kompassin tavoitteena on tehdä EU:sta vahvempi ja toimintakykyisempi turvallisuuden tuottaja. Tavoitteena on myös parantaa EU:n strategista riippumattomuutta ja kykyä työskennellä kumppanien kanssa omien etujen turvaamiseksi.

Lue lisää valikosta EU:n Strateginen kompassi (linkki).

Ukrainalla on ollut jo kauan perustuslakiinkin kirjattu tavoite päästä EU:n jäseneksi, mutta useat EU:n jäsenmaat ovat tähän saakka halunneet hidastaa EU:n laajentumista. Ukraina haki EU:n jäsenyyttä heti Venäjän hyökkäyksen laajennuttua helmikuussa 2022. Keskustelu EU:n sisällä eteni hyvin nopeasti, ja jo kokouksessaan 24.6.2022 Eurooppa-neuvosto hyväksyi Ukrainan ja Moldovan EU:n jäsenehdokasmaiksi. Varsinaisten neuvottelujen aloittaminen ja neuvottelut vievät useita vuosia, mutta päätöksellään EU osoitti haluaan tukea Ukrainaa pitkällä aikavälillä ja tunnusti sen myös osaksi eurooppalaista turvallisuusyhteisöä.

Lokakuussa 2022 EU:n neuvosto päätti EU:n sotilasoperaation perustamisesta Ukrainan tukemiseksi (EUMAM Ukraine). Operaation tavoitteena on vahvistaa Ukrainan asevoimien kykyä puolustaa maan alueellista koskemattomuutta sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä sekä estää Venäjän ja muiden mahdollisten hyökkääjien tulevat hyökkäykset ja vastata niihin. EUMAM toimii tiiviissä yhteistyössä kaikkien muiden samanmielisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja antaa koulutustukea Ukrainan asevoimille. Kaikki koulutus tapahtuu EU:n alueella. Suurin osa EU:n jäsenvaltioista on tarjonnut koulutusmoduuleja ja henkilöstöä koulutusoperaatioon. Koulutusta tuetaan antamalla Ukrainan asevoimille jäsenvaltioiden toimittamaa ja EPF:n rahoittamaa sotavarustusta.

Suomen eduskunta päätti helmikuussa 2023 Suomen osallistumisesta EUMAM Ukraine -operaatioon. Suomi osallistuu siihen enintään 50 sotilaalla 15.11.2024 saakka. Mandaatti sisältää osallistumisen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa sekä esikunta-, hallinto- ja tukitehtäviin EU-jäsenmaiden alueella.

Maastrichtin sopimuksen hyväksymisen yhteydessä 1993 Tanska sai erioikeuden jäädä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ulkopuolelle. Venäjän hyökkäyksen jälkeen Tanska arvioi uudestaan puolustuspolitiikkaansa. Kansanäänestyksen kautta Tanska peruutti yli 30 vuotta kestäneen varaumansa, jonka mukaan se osallistui kansainväliseen puolustusyhteistyöhön vain Naton kautta. Päätös lisää Tanskan vaikutusmahdollisuuksia EU:n puolustusyhteistyöhön sekä vahvistaa EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.