Puolustusviraston tehtävinä ovat:

1. Osallistua jäsenvaltioiden sotilaallisia voimavaroja koskevien tavoitteiden määrittämiseen ja sen arvioimiseen, miten jäsenvaltiot täyttävät voimavaroja koskevat sitoumuksensa
2. Edistää operatiivisten tarpeiden yhdenmukaistamista sekä tehokkaita ja yhteensopivia hankintamenetelmiä
3. Ehdottaa monenvälisiä hankkeita sotilaallisia voimavaroja koskevien tavoitteiden täyttämiseksi, yhteensovittaa jäsenvaltioiden toteuttamia ohjelmia sekä hallinnoida erityisiä yhteistyöohjelmia
4. Tukea puolustusteknologian tutkimusta sekä sovittaa yhteen ja suunnitella yhteisiä tutkimustoimia ja tutkimuksia, joilla pyritään löytämään teknisiä ratkaisuja operatiivisiin tarpeisiin
5. Osallistua sellaisten tarpeellisten toimenpiteiden määrittämiseen ja tarvittaessa toteuttamiseen, joilla vahvistetaan puolustusalan teollista ja teknologista perustaa ja joilla tehostetaan sotilasmenojen käyttöä

Puolustusviraston toimintaan voivat osallistua kaikki halukkaat jäsenvaltiot. Viraston sisälle muodostetaan erityisryhmiä yhteisiä hankkeita toteuttavien jäsenvaltioiden kesken. Virasto suorittaa tehtäväänsä ja on tarvittaessa yhteydessä komissioon.

Viraston tavoitteena on EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistaminen sekä neuvoston ja jäsenvaltioiden tukeminen sotilaallisten voimavarojen kehittämisessä. Virasto on keskeinen osa kehittyvää eurooppalaista puolustusyhteistyötä.

Virasto toimii ylikansallisena, koordinoivana elimenä, ja sillä on neljä toimialuetta:

• Puolustusvoimavarojen ja puolustusmateriaaliyhteistyön kehittäminen
• Puolustusteknologisen ja teollisen perustan vahvistaminen
• Kilpailukykyisten puolustusmateriaalimarkkinoiden luominen
• Puolustussektorin tutkimus- ja teknologiayhteistyön edistäminen

Virasto on EU:n neuvoston alainen ja toimii sen poliittisessa ohjauksessa. Viraston ylin johtaja on EU:n ulkosuhteista vastaava korkea edustaja.

Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat liittyneet jäseniksi. Suomi on ollut alusta lähtien aktiivisesti mukana toiminnassa.

Viraston toiminnassa on saavutettu hyviä tuloksia muun muassa puolustusteollisuuden markkinoiden toiminnan tehostamisessa ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä tukevassa strategiatyössä.

Merkittävin hanke on pysyvän rakenteellisen yhteistyön kehittäminen PESCO-ohjelman (Permanent Structured Cooperation) puitteissa. Se aloitettiin vuonna 2017, ja osallistujina on 25 valtiota. Käynnissä on yhteensä 60 projektia, joiden hallinnoimisesta EDA vastaa yhdessä EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa.