EU:n sisäinen turvallisuus

  • EU:n sisäisen turvallisuuden tehostamiseksi jäsenmaiden poliisi-, ulkomaalais-, tulli-, raja- ja oikeusviranomaiset toimivat jatkuvasti yhteistyössä.
  • Oikeus- ja sisäasioiden alan yhteistoiminnalla kompensoidaan tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääomien vapaasta liikkuvuudesta mahdollisesti aiheutuvia kielteisiä seurauksia.
  • Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa sisältyy EU:n perussopimuksiin.
  • Oikeus- ja sisäasioiden säännöstö ja jäsenvaltioiden operatiivinen yhteistyö on voimakkaassa kehitysvaiheessa.
  • Suomessa valtioneuvoston kanslian alainen tilannekeskus pitää yhteyttä EU:n tilannekeskukseen.

Lisää aiheesta

EU:n sisäisen turvallisuuden kehittäminen

Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden ylläpito ja kehittäminen on ollut pitkään komission vastuulla. Sopimuksessa Euroopan unionista (Maastrichtissa vuonna 1992) sisäasiat kuuluivat komission alaisuuteen ja ulkosuhteet ensi sijassa ministerineuvoston johtamalle linjalle.

Kehittämisen perustana on 2000-luvun alkuvuosina ollut EU:n turvallisuusstrategia. Sen ja juuri voimaantulleen Lissabonin sopimuksen pohjalta EU:n neuvosto julkaisi vuonna 2010 ehdotuksen unionin sisäisen turvallisuuden strategiaksi.

Unionin perussopimuksen uudistuksessa (Lissabonin sopimuksessa 2009) kriisinhallinnan johtoa integroitiin sekä poistettiin “€pilarijako”€, joka erotti sisäisten ja ulkoisten kriisitilanteiden johto-organisaatioita. Uudistuksen saaminen toimimaan käytännössä on ollut hidasta, eikä sitä helpota terminologinen epäselvyys, joka aiheutuu EU:n sisäisen turvallisuuden asioiden siirtämisestä “€ulkosuhdehallinnoksi”€ nimitetyn johdon osaksi. Oikeampi nimitys olisi “€ulko- ja turvallisuusasioiden hallinto”€, koska sen pitäisi kattaa unionin ulkosuhteiden hoidon ohella ulkoiset ja sisäiset turvallisuuskysymykset.

Pyrkimyksenä joka tapauksessa on ollut yhdistää sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden ylläpito mahdollisimman paljon samaan kokonaisuuteen. Käytännön toimenpiteet vaativat ehkä vielä useita vuosia toteutuakseen kunnolla. Vanha käsitys sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden erillään pitämisestä elää sitkeästi haittaamassa uudistuksien toteuttamista, koska kyseessä ovat myös henkilöiden ja valtioiden eriytyvät intressit. Toisaalta vaatimukset voimavarojen entistä tehokkaammasta käytöstä nostavat painetta parempaan integrointiin ja yhteistoimintaan sekä EU:n laitosten että jäsenmaiden välillä.

EU:n komission tiedonanto sisäisen turvallisuuden strategiasta annettiin 22.11.2010. Toimintasuunnitelma sisälsi viisi sisäisen turvallisuuden strategista tavoitetta:

1. Paljastetaan ja hajotetaan kansainväliset rikollisverkot.

2. Ehkäistään terrorismia ja radikalisoitumista ja estetään terroristien värväystoimintaa.

3. Parannetaan kansalaisten ja yritysten turvallisuutta verkkoympäristössä.

4. Vahvistetaan turvallisuutta rajavalvonnan avulla.

5. Lisätään Euroopan kriisinhallinta- ja katastrofivalmiutta.

EU:n sisäisen turvallisuuden strategia 2010 tähtää siihen, että Euroopassa kootaan voimavaroja ja toimintaa yhteen sekä asetetaan periaatteet ja suuntaviivat tulevalle toiminnalle. Tarkoituksena on estää rikoksia ja lisätä valmiuksia vastata oikea-aikaisesti ja asianmukaisesti ihmisen aiheuttamiin ja luonnonkatastrofeihin kehittämällä sopivia välineitä ja hallinnoimalla niitä.