Naton sotilaallinen rakenne

Naton sotilaallinen voima:

  • Kiinteä esikuntarakenne ja siihen sisältyvät sotilaalliset johtoesikunnat
  • Valmiudessa olevat sota-alusosastot
  • Tutkavalvontakoneet (AWACS)
  • Välimeren alueen valvontalennokkiosasto
  • Strategiset kuljetuskoneet
  • Monikansallinen CBRN-suojelupataljoona (Chemical, Biological, Radiological, Nuclear)
  • Jäsenmaiden asevoimien joukot, erityisesti nopean, välittömän ja jatkuvan lähtövalmiuden joukot

Lähde: commons.wikimedia.org By Jwh – Own work, CC BY-SA 3.0 lu

Lisää aiheesta

Naton komentorakenne ja käytettävissä olevat joukot

Natolla on ollut vuodesta 2012 alkaen kaksi strategisen tason johtoporrasta (esikuntaa):

  • Operaatioiden suunnittelusta ja johtamisesta vastaava esikunta (Allied Command Operations, ACO)
  • Muutosten johtamisesta vastaava esikunta (Allied Command Transformation, ACT)

ACO:n yläpuolella on Naton joukkojen ylipäällikkö (Supreme Allied Commander Europe, SACEUR) ja ACT:n yläpuolella Naton transformaatiokomentaja (Supreme Allied Commander Transformation, SACT).

Naton joukot jaetaan kolmeen pääluokkaan:

  • Toiminta-alueella valmiina olevat joukot (in-Place Forces)
  • Käyttöalueille keskitettävissä olevat joukot (Deployable Forces)
  • Tilanteen vaatiessa myöhemmin perustettavat ja liittokunnan puolustukseen keskitettävät joukot (Long Term Build Up Forces).

Naton joukkojen ylipäälliköllä (SACEUR) on käytettävissään yhdeksän maavoimien taistelujen johtamiseen sopivaa johtoporrasta (esikuntaa), joille voidaan antaa käyttöön tarvittava määrä joukkoja. Johtoportaita ja niille annettuja joukkoja voidaan käyttää joko Naton alueen puolustamiseen tai kriisinhallintatehtäviin Naton alueen ulkopuolella. Joukkoja johdetaan Naton operatiivisesta johtoesikunnasta (Operational Command, Supreme Headquarters Allied Powers Europe, SHAPE) sekä kahdesta Joint Force Command -johtoesikunnasta (Napoli ja Brunssum).

Sotatoimien johtamiseen kykenevien operatiivisten esikuntien käyttöön on suunniteltu ja valmisteltu joukkoja (”joukkopaketteja”), joita keskitetään tehtäviin tilanteen vaatima määrä. Niihin kuuluu joukkoja maa-, meri- ja ilmavoimista sekä tarvittavia tukiosia. Taistelujaotuksessa voi tehtävän mukaan olla runkona prikaati, jossa on muutamia tuhansia sotilaita, tai armeijakunta, jossa on kymmeniätuhansia sotilaita.

Merivoimien johtamiseen Euroopassa on käytettävissä viisi korkeassa valmiudessa olevaa johtoporrasta. Ilmavoimien johtamiseen on vastaavasti kolme operatiivista johtoporrasta, joita ylläpitävät Britannia, Ranska ja Saksa. Ne voidaan lähettää vuorollaan myös kriisinhallintatehtäviin.