Kylmän sodan päättymisen jälkeen Nato on laajentunut viisi kertaa (1999, 2004, 2009, 2017 ja 2020). Useimmat Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopan maat ovat liittyneet Natoon. Ensimmäisessä kylmän sodan jälkeisessä laajentumisessa 1999 Natoon hyväksyttiin Puola, Unkari ja Tšekki. Baltian maat liittyivät vuonna 2004. Viimeksi liittyi Pohjois-Makedonia vuonna 2020.

Naton jäsenyyttä ovat hakeneet Bosnia-Hertsegovina, Georgia ja Ukraina. Laajentumista varten Nato on laatinut ohjelman (Membership Action Plan, MAP) jäsenyyden teknisten edellytysten luomista varten, mutta jäseneksi hyväksyminen on Natossa poliittinen päätös, joka edellyttää yksimielisyyttä.

Venäjä on vastustanut jokaista Naton itälaajentumista 1990-luvulta lähtien, mutta ei ole pystynyt niitä estämään. Venäjä näkee Naton lähestyvän Venäjän rajoja ja muodostavan sille sotilaallisen uhan.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys

Suomen hallitus julkaisi huhtikuussa 2022 ns. ajankohtaisselonteon Suomen turvallisuusympäristön muutoksista. Selonteossa eriteltiin turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, erityisesti Venäjän kasvavaa uhkaa ja Nato-jäsenyydestä saatavaa turvaa.  Selonteon käsittelyssä Eduskunnassa ilmeni, että valtaosa puolueista ja kansanedustajista kannatti liittymistä Natoon. Sen jälkeen myös presidentti ja pääministeri ilmoittivat, että ”Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi”.

Toukokuun puolivälissä Valtioneuvosto antoi Eduskunnalle vielä lyhyen selonteon Suomen liittymisestä Natoon. Siinä Valtioneuvosto esitti, että Tasavallan presidentti päättää perustuslain nojalla, että Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä, kun Eduskuntaa on kuultu. Eduskunta äänesti 17.5. Nato-jäsenyyden hakemisen puolesta suurella enemmistöllä (188 puolesta, 8 vastaan, 3 poissa). Suomen ja Ruotsin Nato-suurlähettiläät jättivät Nato-jäsenyyshakemukset samanaikaisesti Naton pääsihteerille Brysselissä 18.5.

Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuun lopulla 2022 Suomi ja Ruotsi kutsuttiin Natoon, ja sen jälkeen Nato kävi Suomen ja Ruotsin kanssa liittymisneuvottelut. Heinäkuun alussa allekirjoitettiin liittymispöytäkirjat ja kumpikin maa lähetti Natolle aiekirjeen halukkuudestaan liittyä Natoon. Suomesta ja Ruotsista tuli tarkkailijajäseniä (invitee), joilla on oikeus osallistua Naton työskentelyyn ja kokouksiin ilman äänioikeutta. Parhaillaan (elokuu 2022) on käynnissä Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjojen ratifiointi jokaisessa Nato-maassa (30 kpl). Lisäksi niiden tulee ilmoittaa ratifioinnista Yhdysvalloille, joka taltioi liittymisasiakirjat. Ratifiointien jälkeen Natoon liittymissopimus hyväksytään Eduskunnassa ja sopimus julkaistaan Suomen asetuskokoelmassa.

Lue lisää valikosta ”Ukrainan sodan vaikutukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan” (linkki).

HUOM: Suomesta tuli Naton täysjäsen 4.4.2023 (linkki)

***

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei aluksi muuttanut Ruotsin suhtautumista liittoutumiskysymykseen. Vielä maaliskuun alussa Ruotsin pääministeri katsoi, että Ruotsin liittyminen Naton jäseneksi silloisessa tilanteessa horjuttaisi Euroopan turvallisuustilannetta. Oppositiossa olevat porvaripuolueet olivat kannattaneet Natoon liittymistä jo pitkään, mutta hallitusvastuussa olevat sosiaalidemokraatit olivat sitä vastaan.

Kun Suomen valtiojohdon kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Ruotsille kävi ilmeiseksi, että Suomi on hakeutumassa Naton jäseneksi, mielipide muuttui myös Ruotsissa nopeasti. Sosiaalidemokraatit kääntyivät kannattamaan liittoutumista. 16.5.2022 Ruotsin hallitus, joka koostui vain sosialidemokraateista, päätti hakea Naton jäsenyyttä. Jäsenhakemus jätettiin Naton pääsihteerille yhdessä Suomen kanssa 18.5.2022, ja kesäkuun lopulla Ruotsista tuli Suomen tavoin Naton tarkkailijajäsen.

Lue lisää valikosta ”Ukrainan sodan vaikutukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan” (linkki)..

Naton jäsenmaat:

https://www.nato.int/cps/en/natohq/nato_countries.htm

Naton laajentuminen:

https://www.nato.int/cps/en/natolive/topics_49212.htm

https://www.nato.int/cps/en/natohq/news_164661.htm?selectedLocale=en

Membership Action Plan:

https://www.nato.int/cps/en/natohq/topics_37356.htm

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys:

https://www.nato.int/cps/en/natohq/news_197737.htm?selectedLocale=en