Naton laajentuminen

Naton laajentumisen periaatteita:

  • Laajentumisen tarkoitus: vakauden ja yhteistyön edistäminen
  • Jäsenyys avoinna jokaiselle Euroopan maalle, joka kykenee täyttämään jäsenyyden velvoitteet ja edistämään euroatlanttisen alueen turvallisuutta
  • Laajentuminen ei uhka millekään valtiolle
  • Washingtonin sopimuksen (1949) oikeudet ja velvoitteet koskevat uusia jäseniä samalla tavalla kuin vanhoja
  • Laajentumisesta huolimatta yhteistyöjärjestelyt (rauhankumppanuus yms.) säilyttävät merkityksensä.

Listätietoa

Kylmän sodan päättymisen jälkeen Nato on laajentunut viisi kertaa (1999, 2004, 2009, 2017 ja 2020). Useimmat Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopan maat ovat liittyneet Natoon. Ensimmäisessä kylmän sodan jälkeisessä laajentumisessa 1999 Natoon hyväksyttiin Puola, Unkari ja Tšekki. Baltian maat liittyivät vuonna 2004. Viimeksi liittyi Pohjois-Makedonia vuonna 2020.

Naton jäsenyyttä ovat hakeneet Bosnia-Hertsegovina, Georgia ja Ukraina. Laajentumista varten Nato on laatinut ohjelman (Membership Action Plan, MAP) jäsenyyden teknisten edellytysten luomista varten, mutta jäseneksi hyväksyminen on Natossa poliittinen päätös, joka edellyttää yksimielisyyttä.

Venäjä on vastustanut jokaista Naton itälaajentumista 1990-luvulta lähtien, mutta ei ole pystynyt niitä estämään. Venäjä näkee Naton lähestyvän Venäjän rajoja ja muodostavan sille sotilaallisen uhan.