Rauhanturvaaminen

  • Rauhanturvaamistoiminnasta ei ole mainintaa YK:n peruskirjassa, mutta siitä on käytännössä tullut tärkeä osa YK:n työtä rauhan ja turvallisuuden hyväksi.
  • Yleisesti YK:n rauhanturvatoiminnalla tarkoitetaan kansainvälisen sotilas- tai siviilihenkilöstön sijoittamista kriisialueelle osapuolten suostumuksella valvomaan aselevon tai rauhansopimuksen noudattamista ja ylläpitämään järjestystä jollakin alueella.
  • Vuonna 1948 sijoitettiin ensimmäiset sotilastarkkailijat Lähi-itään (UNTSO).
  • Vuonna 1956 lähetettiin ensimmäiset kevyesti aseistetut rauhanturvajoukot Suezille (UNEF).

Lisää aiheesta

Rauhanturvaamistoiminta

YK:n rauhanturvaamistoiminnalla on merkittävä osuus kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpidossa. Jo vuonna 1948 sijoitettiin ensimmäiset sotilastarkkailijat valvomaan Lähi-idän aselepolinjoja, ja vuonna 1956 lähetettiin ensimmäiset kevyesti aseistetut rauhanturvajoukot (€œsinibaretit€) Suezin kanavan läheisyyteen valvomaan miehitysjoukkojen poistumista Egyptin alueelta.

Rauhanturvatoiminnan muodot ovat vaihdelleet tilanteesta toiseen, ja siihen on liittynyt paljon improvisointia. Eräät periaatteet ovat kuitenkin vakiintuneet YK:n toiminnan puitteissa. Yleisesti YK:n rauhanturvatoiminnalla tarkoitetaan kansainvälisen sotilas- tai siviilihenkilöstön sijoittamista kriisialueelle osapuolten suostumuksella valvomaan aselevon tai rauhansopimuksen noudattamista ja ylläpitämään järjestystä jollakin alueella. Toiminnassa on noudatettu seuraavia periaatteita:

  • Johtovastuu on YK:n pääsihteerillä ja hänen alaisellaan erityisedustajalla sekä joukon komentajalla. He toimivat turvallisuusneuvoston jokaista operaatiota varten päättämän toimeksiannon (mandaatin) puitteissa.
  • Sotilashenkilöstöön voi kuulua joko aseistamattomia tarkkailijoita tai kevyesti aseistettuja joukkoja.
  • Rauhanturvaajien on noudatettava tiukkaa puolueettomuutta suhteessa kriisin osapuoliin.
  • Voimakeinoja ei käytetä paitsi äärimmäisissä tilanteissa itsepuolustukseen.
  • Kriisin osapuolten suostumus rauhanturvaajien läsnäoloon sisältää suostumuksen operaation käynnistämiseen, sen mandaattiin, joukon kokoonpanoon ja komentajan valintaan sekä joukon sijoittamiseen ao. alueelle.
  • Rauhanturvaajat ovat €œsotilaita ilman vihollisia€, jotka usein on rekrytoitu pienistä valtioista, jotka vapaaehtoisesti suostuvat asettamaan YK:n käyttöön koulutettua sotilashenkilöstöä.
  • Aina korostetaan, että rauhanturvatoiminta on tarkoitettu väliaikaiseksi toimeksi, jolla helpotetaan poliittisen ratkaisun saavuttamista.

Mikään valtio ei ole velvollinen ottamaan vastaan YK:n rauhanturvaajia omalle alueelleen eikä myöskään asettamaan joukkoja YK:n käyttöön. Sen sijaan YK:n jäsenvaltioilla on velvollisuus osallistua järjestön toiminnan rahoittamiseen. Rauhanturvatoiminnan kustannukset jaetaan kutakin operaatiota varten erikseen tehdyn talousarvion puitteissa YK:n yleiskokouksen vahvistaman maksuosuusasteikon perusteella.

Kylmän sodan jälkeen, 1990-luvulla, YK:n rauhanturvatoiminta saavutti entistä paljon suuremmat mittasuhteet. Uusia operaatioita käynnistettiin nopeassa tahdissa, ja niihin tarvittavien sotilaiden määrä kasvoi useihin kymmeniin tuhansiin. Eräissä tapauksissa jouduttiin vaikeisiin olosuhteisiin, joihin vakiintuneet rauhanturvatoiminnan menettelyt eivät soveltuneet (entinen Jugoslavia, Somalia). YK joutui samalla tekemisiin vaikeiden sisäisten kriisien kanssa, joissa tarvittiin entistä monipuolisempaa kriisinhallintaa.

Lähteitä ja linkkejä

Rauhanturvaaminen:http://www.yk.fi/node/473

YK:n rauhanturvaaminen: http://www.yk.fi/node/240

UN Peackeeping: http://www.un.org/en/peacekeeping/