YK:N ORGANISAATIO

YK:n pääelimiä ovat

  • yleiskokous,
  • turvallisuusneuvosto,
  • talous- ja sosiaalineuvosto,
  • huoltohallintoneuvosto,
  • kansainvälinen tuomioistuin sekä
  • sihteeristö.

YK:n organisaatiokaavio

Keskeinen päätöksentekoelin on turvallisuusneuvosto. Pysyvät toimikunnat, komiteat, rahastot, laitokset ja muut apuelimet avustavat pääelimiä ja valmistelevat niiden päätöksiä. YK-järjestelmään kuuluvat itsenäiset erityisjärjestöt, kuten Kansainvälinen atomienergiajärjestö Kansainvälinen työjärjestö, ja Maailman terveysjärjestö, jotka omilla erityisaloillaan toimivat YK:n päämäärien hyväksi.

Lisää aiheesta

YK:N ORGANISAATIO

YK:n pääelimiä ovat yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto, huoltohallintoneuvosto, kansainvälinen tuomioistuin sekä sihteeristö. Lukuisat pysyvät toimikunnat, komiteat, rahastot, laitokset ja muut apuelimet avustavat pääelimiä niiden työssä ja valmistelevat niiden päätöksiä. YK-järjestelmään luetaan myös itsenäiset erityisjärjestöt, kuten Kansainvälinen työjärjestö ja Maailman terveysjärjestö.

Yleiskokous

YK:n yleiskokouksessa kaikki jäsenvaltiot ovat tasavertaisesti edustettuja, ja jokaisella niistä on päätöksenteossa yksi ääni. Yleiskokous kokoontuu sääntömääräiseen istuntokauteen vuosittain syyskuusta joulukuuhun, mutta lyhyempiä jatkoistuntoja ja ylimääräisiä istuntoja pidetään usein muinakin vuodenaikoina. Yleiskokouksen päätöslauselmat sisältävät jäsenvaltioille osoitettuja suosituksia sekä sihteeristölle annettuja toimeksiantoja. Varsinkin jos päätökset onnistutaan tekemään yksimielisesti tai hyvin suurella äänten enemmistöllä, niillä on huomattava jäsenvaltioiden toimintaan vaikuttava merkitys.

Yleiskokouksen asialuetteloon merkityt kysymykset jaetaan käsittelyä varten suurimmaksi osaksi kuuteen pääkomiteaan, joissa jokainen jäsenvaltio on edustettu. Täysistunnot mukaan lukien yleiskokouksen toiminta keskittyy siis seitsemään rinnakkaiseen kokoussarjaan, joiden yhteenlaskettu osanottajamäärä istuntokausien aikana käsittää parituhatta henkilöä. Välittömästi turvallisuuteen samoin kuin aseistuksen sääntelyyn liittyviä kysymyksiä käsitellään pääasiassa yleiskokouksen ensimmäisessä komiteassa.

Turvallisuusneuvosto

Turvallisuusneuvostolle kuuluu ensisijainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä. Siihen kuuluu viisitoista jäsenvaltiota. Pysyviä jäseniä ovat Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat. Muut kymmenen jäsentä valitaan yleiskokouksessa kaksivuotiskausiksi kerrallaan. Suomi on ollut turvallisuusneuvoston jäsen kahdesti, vuosina 1969-1970 sekä viimeksi 1989-1990. Viime vuosina on paljon keskusteltu turvallisuusneuvoston kokoonpanon muuttamisesta ja erityisesti jäsenmäärän laajentamisesta, jotta se paremmin vastaisi järjestön koko jäsenkunnan koostumusta. Sellainen uudistus edellyttää YK:n peruskirjan muuttamista, ja siitä on hyvin vaikea saavuttaa riittävän laaja yhteisymmärrys. Mahdollisella muutoksella saatettaisiin lisätä turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten lukumäärää, niin että esimerkiksi Brasilia, Intia, Japani tai Saksa tulisivat pysyviksi jäseniksi.

Turvallisuusneuvoston päätöksiin tarvitaan vähintään yhdeksän jäsenen myöntävää ääntä, jolloin pysyvien jäsenten äänien on sisällyttävä näihin (paitsi menettelykysymyksissä). Toisin sanoen, pysyvillä jäsenillä on veto-oikeus. Jokaisessa äänestyksessä on kolme vaihtoehtoa: voidaan äänestää puolesta tai vastaan taikka voidaan pidättyä. Käytännössä pysyvän jäsenen pidättymistä ei ole tulkittu veto-oikeuden käyttämiseksi.

Turvallisuusneuvosto on periaatteessa aina koolla, ts. sen jäsenet voidaan aina nopeasti kutsua kokoukseen YK:n päämajassa. Neuvoston jäsenvaltioilla täytyy näin ollen aina olla riittävän suuri valtuuskunta New Yorkissa valmiina toimintaan. Suuri osa turvallisuusneuvoston työstä tehdään suljetuissa kokouksissa ja neuvotteluissa, mutta lopulliset päätökset tehdään aina avoimissa kokouksissa.

Turvallisuusneuvostolle kuuluvia tehtäviä käsitellään peruskirjan kuudennessa ja seitsemännessä luvussa. Mahdollisia pakkokeinoja koskevat määräykset sisältyvät seitsemänteen lukuun. Jäsenvaltiot ovat velvollisia noudattamaan turvallisuusneuvoston päätöksiä, kun neuvosto toimii seitsemännen luvun nojalla rauhanrikkojia vastaan.

Talous- ja sosiaalineuvosto

Talous- ja sosiaalineuvostolla on 54 jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Peruskirjan mukaan neuvoston tehtävänä on laatia tai teettää tutkimuksia ja selontekoja, jotka koskevat kansainvälisiä talous-, sosiaali-, sivistys-, kasvatus-, terveydenhoito- ja muita tämänlaatuisia asioita sekä esittää niitä koskevia suosituksia yleiskokoukselle, YK:n jäsenvaltioille ja asianomaisille erityiselimille. Talous- ja sosiaalineuvosto toimii yhdyssiteenä YK-järjestelmään kuuluviin erityisjärjestöihin. Laajasti ymmärrettynä talous- ja sosiaalineuvoston toiminta kohdistuu köyhien ja rikkaiden maiden välisen kuilun tasoittamiseen sekä ihmisoikeuksien ja yleisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Huoltohallintoneuvosto

Huoltohallintoneuvosto perustettiin valvomaan ns. huoltohallintosopimuksia, jotka oli tehty YK:n perustamisvaiheessa eräiden itsehallintoa vailla olevien alueiden kehittämiseksi itsenäisyyteen. Käytännössä siirtomaiden ja muiden itsehallintoa vailla olleiden alueiden vapautuminen sujui paljon nopeammin kuin kuviteltiin peruskirjaa laadittaessa. Huoltohallintoneuvostolla ei ole enää tehtäviä, eikä se ole moneen vuoteen kokoontunut. Aika ajoin on keskusteltu YK:n toimintojen jakamisesta uudelleen, jolloin huoltohallintoneuvoston tilalle mahdollisesti voitaisiin perustaa uusi pääelin.

Kansainvälinen tuomioistuin

Kansainvälinen tuomioistuin on YK:n oikeudellinen pääelin. Sen päämaja on Haagissa, ja se jatkaa jo Kansainliiton ajoilta toimineen tuomioistuimen työtä. Toiminta perustuu erilliseen perussääntöön, joka on YK:n peruskirjan erottamaton osa. Kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat Kansainvälisen tuomioistuimen jäseniä. Tuomioistuimeen kuuluu viisitoista tuomaria, jotka ovat eri kansallisuutta, jotka valitaan turvallisuusneuvoston ja yleiskokouksen toisistaan riippumattomissa vaaleissa yhdeksäksi vuodeksi kerrallaan. Kansainvälisen tuomioistuimen tehtävänä on antaa pyynnöstä YK:n yleiskokoukselle tai turvallisuusneuvostolle lausuntoja oikeudellisissa kysymyksissä sekä ratkaista valtioiden sille tuomia oikeudellisia riitoja. Käytännössä Kansainvälisen tuomioistuimen merkitys riitojen ratkaisussa on jäänyt vähäisemmäksi kuin YK:n perustamisvaiheessa ajateltiin. Tämä johtuu siitä, että riitojen osapuolet eivät ole odotusten mukaisesti hyväksyneet sen toimivaltaa. Lähinnä pienten ja keskisuurten valtioiden kiistoja on voitu onnistuneesti käsitellä.

Sihteeristö

Sihteeristö on yhteisnimi YK:n palveluksessa olevalle kansainväliselle virkamieskunnalle, johon kuuluu noin 8900 henkilöä. Sihteeristön johdossa on YK:n pääsihteeri, jonka yleiskokous nimittää viideksi vuodeksi turvallisuusneuvoston suosituksesta. Pääsihteerillä on peruskirjan nojalla itsenäinen oikeus kiinnittää turvallisuusneuvoston huomio seikkoihin, jotka hänen mielestään saattavat uhata kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä.

Sihteeristön moninaisiin tehtäviin kuuluu järjestön hallinto, rauhanturvatoiminnan ohjaaminen, YK:n eri elinten kokousten järjestäminen ja valmistelu, selvitysten ja tutkimusten laatiminen YK:n elimille, kehitysavun antaminen, jäsenvaltioiden neuvonta, päätösten täytäntöönpano, tiedotustoiminta ja lukuisat muut käytännön työssä esille tulevat tehtävät. Pääsihteeri itse tai hänen edustajansa toimivat usein vaikeissa valtioiden välisissä riidoissa välittäjinä ja sovittelijoina.

Lähteitä ja linkkejä

YK-järjestelmä: http://www.yk.fi/node/2

YK:n erityisjärjestöt: http://www.yk.fi/node/248