Afganistanin konfliktilla on vuosisatainen historia. Maa sijaitsee vuoristoisen Keski- ja Etelä-Aasian harvojen, mutta strategisesti tärkeiden kulkureittien alueella. Niiden hallinnasta on sodittu jo ennen ajanlaskumme alkua. Venäjä on ollut Neuvostoliiton loppuvuosiin saakka alueella merkittävä tekijä ja jopa sotija, jo 1800-luvulta alkaen. Vuosina 1979–89 Neuvostoliitto miehitti Afganistania ja kävi siellä sotaa paikallisia sissiliikkeitä vastaan. Vuodesta 1994 alkaen Taliban-liike on ollut huomattava toimija.

Kansainvälisen yhteisön tuella (mm. YK, Nato, EU) maassa kyettiin järjestämään presidentinvaalit 2018. Maan perustuslaki on alisteinen Koraanille. Edelleen eri ryhmittymät voivat syöstä maan sotatilaan. Maan infrastruktuuri ja väestön koulutustaso ovat kurjassa tilassa, joten monimuotoinen tuki on tarpeen vakauden vahvistamiselle.

Suomi osallistui Afganistanin sotilaalliseen kriisinhallintaan vuosina 2002–2014 osana YK:n valtuuttamaa ja Naton johtamaa monikansallista ISAF-operaatiota (International Security Assistant Force) ja 2015-2021 koulutus-, neuvonanto- ja tukioperaatioon (RSM, Resolute Support Mission), jolla pyrittiin tukemaan maan turvallisuusviranomaisten toimintaa.

Kesällä 2021 Taleban aloitti hyökkäyksen Afganistanissa Yhdysvaltojen joukkojen vetäytymisen jälkeen. Elokuun puolivälissä 2021 Taleban hallitsi kaikkia Afganistanin suuria kaupunkeja. Kun presidentti Ashraf Ghani pakeni Afganistanista Tadžikistaniin 15.8.  Taleban otti presidentinpalatsin haltuunsa. Taleban ilmoitti 16.8. ottaneensa Afganistanin kokonaan haltuunsa.

Afganistanin etniset ryhmät ja kieliryhmät. Kuva: commons.wikimedia.org By United States Central Intelligence Agency, Afghanistan Ethnien.svg, CC BY-SA 3.0

Kashmirin alue sijaitsee Pakistanin, Intian ja Kiinan vuoristoisella raja-alueella. Mailla on eri näkemykset rajalinjoista. Aseelliset kiistat Intian ja Pakistanin välillä alkoivat heti maiden itsenäistymisen jälkeen1947. Mm. YK:n avulla laajamittainen sota kahden ydinasevallan välillä on kyetty välttämään, mutta paikallisia aseellisia yhteydenottoja on usein. Intian ja Pakistanin välistä tulitaukoa valvova YK-operaatio perustettiin 1949. Suomi osallistui operaation 220 tarkkailijalla vuosina 1961–2017.

Intia kärsi tappion Kiinalle vuoden 1962 sodassa. Seuraava aseellinen konflikti oli vuonna 1975, ja vuonna 2020 raja-alueella oli yhteenottoja ilman aseita. Viime vuosina Kiina on jyrkentänyt asennettaan alueeseen, jota Intia pitää itselleen kuuluvana. Ydinasevaltojen välistä sotaa ei pidetä todennäköisenä, mutta alueelliset aseelliset konfliktit ovat mahdollisia.

Kashmir: Intian, Pakistanin ja Kiinan kiistakapula. Kartta: https://yle.fi/uutiset/3-10908566

Afganistan:

• https://en.wikipedia.org/wiki/Afghanistan
• https://fi.wikipedia.org/wiki/Afganistan
• https://www.cfr.org/global-conflict-tracker/conflict/war-afghanistan
• http://topics.nytimes.com/top/news/international/countriesandterritories/afghanistan/index.html
• https://www.telegraph.co.uk/afghanistan/
• https://www.theguardian.com/world/afghanistan
• https://www.aljazeera.com/where/afghanistan
• https://www.hrw.org/asia/afghanistan
• https://um.fi/kriisinhallinta-afganistanissa
• https://puolustusvoimat.fi/web/kansainvalinen-kriisinhallinta/afganistan-rs-

Kashmir:

• https://en.wikipedia.org/wiki/Kashmir
• https://fi.wikipedia.org/wiki/Kashmir
• https://www.peaceinsight.org/conflicts/kashmir/
• https://maavoimat.fi/-/suomi-paattaa-osallistumisensa-unmogip-operaatioon

Intia–Pakistan:

• https://www.cfr.org/global-conflict-tracker/conflict/conflict-between-india-and-pakistan
• https://www.aljazeera.com/news/2019/3/1/timeline-india-pakistan-relations
• https://en.wikipedia.org/wiki/Indo-Pakistani_wars_and_conflicts