Vaikutuksiltaan merkittävimmät laajan Lähi-idän alueen mahdolliset kriisit liittyvät Iraniin. Iran öljy- ja maakaasuvarat kuuluvat maailman suurimpiin. CIA:n arvion mukaan Iranilla on maailman neljänneksi suurimmat öljyvarannot (9,5 %) ja toiseksi suurimmat maakaasuvarannot (17,3 %). Lisäksi Iran sijaitsee strategisesti tärkeän Hormuzin salmen pohjoisrannalla ja pystyy uhkaamaan Persianlahdelta lähteviä öljykuljetuksia. Yhdysvalloilla onkin Persianlahden alueella tai sen tuntumassa pysyvästi sotilaallista voimaa, usein esim. lentotukialuksen johtama taisteluvalmis laivasto-osasto. Iran on islamin toisen päähaaran, shiialaisuuden kehto ja päämaa, mikä johtaa jännitteeseen sunni-islamilaisten maiden sekä Israelin kanssa.

Iranin ja Yhdysvaltojen suhteet ovat olleet äärimmäisen jännittyneet Iranin vuoden 1979 vallankumouksesta alkaen, jolloin Yhdysvaltojen tukema monarkia kaadettiin ja Iraniin pystytettiin ääri-islamilainen pappisvalta. Maiden diplomaattisuhteet katkesivat ja ovat edelleen poikki. Yhdysvallat on syyttänyt Irania Persianlahden öljykuljetusten häiritsemisestä, kansainvälisen terrorismin tukemisesta ja pyrkimyksistä hankkia ydinase. Irania vastaan on kohdistettu laajoja kansainvälisiä pakotteita.

Vuonna 2015 Iran ja johtavien suurvaltojen ryhmä (Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia, Ranska ja Saksa) solmivat vaikeiden neuvottelujen päätteeksi sopimuksen, jossa Iran lupasi rajoittaa ydinvoimaan liittyvää toimintaansa ja sallia kansainvälisten tarkastajien käynnit ydinlaitoksissaan. Vastineeksi länsimaat ryhtyivät asteittain lieventämään Iranin sanktioita. Presidentti Trumpin hallinnon aikana Yhdysvallat irtautui ydinsopimuksesta. Presidentti Biden yritti saada Iran takaisin mukaan sopimukseen, mutta keskustelut ajautuivat umpikujaan elokuussa 2022.

Iranin tilanne on muuttunut lisää Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Länsimaiden pakotteiden seurauksena Iranista on tullut Venäjän läheinen liittolainen, joka saa Venäjältä modernia aseistusta. Syksystä 2022 lähtien Iranista on alkanut kuulunut epävirallisia lausuntoja, että maa pystyisi tarvittaessa kehittämään ydinaseen jopa muutamassa viikossa.

Iranin ja Yhdysvaltojen välinen aseellinen konflikti voi liittyä myös Iranin ja Israelin vuodesta 2005 alkaen merkittävästi huonontuneisiin suhteisiin. Iran on käynyt ns. sijaissotaa Israelia vastaan Etelä-Libanonissa toimivan shiialaisen Hizbollah-organisaation kautta ainakin vuodesta 2006. Israelia pidetään yleisesti ydinasevaltiona, vaikka Israel ei virallisesti myönnä sitä. Iranin ydinase on Israelille ”punainen linja”, jonka ylittäminen saattaisi johtaa Israelin ja Iranin väliseen aseelliseen konfliktiin.

Iraniin kohdistuneet pitkäaikaiset pakotteet sekä jyrkän uskonnollinen pappisvalta ovat luoneet maaperää mahdolliselle vastavallankumoukselle tai sisällissodalle. Hallituksen vastaiset mielenosoitukset ja niiden väkivaltaiset tukahduttamiset ovat lisääntyneet merkittävästi syyskuusta 2022 alkaen, samoin kuin henkilökohtaiset mielenilmaisut sosiaalisessa mediassa. Tilannetta pidetään Iranin pappisvallan kannalta vaarallisimpana sitten vuoden 1979 vallankumouksen.