Kurdit
Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian rajaseuduilla asuu ainakin 30 miljoonaa kurdia, joiden pitkäaikaisena tavoitteena on ollut oman valtion (Kurdistan) muodostaminen. Pyrkimykset ovat toistaiseksi olleet tuloksettomia, koska kaikki alueen valtiot vastustavat kurdivaltion syntymistä.
Useimmat alueen valtiot pitävät kurdeja separatisteina ja terroristeina. Kovakouraisinta kurdien kohtelu on ollut Turkissa, kun taas Pohjois-Irakin kurdialueella on itsehallinto ja alue on Irakin rauhallisimpia.
Kurdien asuttama alue eri valtioiden alueella
Lisää aiheesta
Kurdit ovat jakautuneet kahteen poliittiseen leiriin. Ensimmäisen muodostavat Turkin kurdien johtajan Abdullah Öcalanin perustama PKK ja sen Syyriassa toimiva tytärpuolue, jotka ovat kurdien valtapuolueita näissä maissa. Toisen leirin muodostavat Irakin kurdien johtajan Masoud Barzanin perustama KDP ja sen Iranissa toimiva tytärpuolue, jotka ovat kurdien valtapuolueita näissä maissa. Kummankin leirin edustajia toimii kaikissa maissa.
Kurdien pyrkimykset saavuttaa ensimmäinen oma valtio olivat lähellä toteutumista, kun Pohjois-Irakin autonomisen kurdialueen KRG:n itsenäistymisestä päätettiin vuonna 2017. Sen aseellisilla joukoilla oli erittäin merkittävä rooli, kun Irakissa kukistettiin ISIS:iä Yhdysvaltojen johdolla. Tästä palkkioksi kurdit odottivat itsenäisyyttä. Itsenäisyys ei toteutunut, mutta KRG on hyvin autonominen ja Irakin rauhallisin alue.
Vastaavalla tavalla Syyrian kurdit pyrkivät saamaan itsenäisyyden ns. Länsi-Kurdistanille (Rojava) olemalla Yhdysvaltojen merkittävin liittolainen sen kukistaessa ISIS:iä Syyriassa. Tässä hetkellä Rojavalla on jonkinasteinen autonomia Syyriassa. Vain Turkki ei sitä hyväksy, koska Syyrian kurdien valtapuolueella PYD:llä on yhteyksiä Turkin kurdien PKK-puolueeseen.
Turkissa ja Iranissa kurdien asema on huomattavasti heikompi kuin Irakissa ja Syyriassa. Kurdien itsenäisyystaistelu on näissä kummassakin maassa käytännössä tukahdutettu.
Turkin näkemyksen mukaan sen merkittävimmät turvallisuusuhat liittyvät Turkin kurdien taistelujärjestön PKK:n toimintaan – ei pelkästään Turkissa, vaan myös sen naapurimaissa. Ongelman taustalla on Turkin demografinen kehitys. Kurdiväestön syntyvyys on merkittävästi suurempi kuin turkkilaisten, ja muutamassa vuosikymmenessä kurdeista on tulossa Turkin enemmistökansallisuus.
Vuonna 1978 kurdit perustivat Abdullah Öcalanin johdolla Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) taistelemaan kurdien kielellisten, kulttuurillisten ja poliittisten oikeuksien puolesta. Vuosien aikana taisteluissa on kuollut yli 44 000 ihmistä, suurin kurdisiviilejä. Sekä EU että Yhdysvallat ovat luokitelleet PKK:n terroristiorganisaatioksi. Taistelussa oli tulitaukovaihe vuosina 2012–2015, jolloin odotettiin vuosikymmenten taistelut päättävää rauhansopimusta. Vuoden 2015 parlamenttivaalien jälkeen Turkki ryhtyi panostamaan PKK:n vastaiseen taisteluun aiempaa enemmän. PKK:n toiminta on jatkunut Kaakkois-Turkissa, mutta taistelujen painopiste on Pohjois-Irakin puolella.