MUSTAMERI-KAUKASIA

  • Aikoinaan osa turkkilaisten Osmanien imperiumia
  • Kylmän sodan jälkeen lännen vaikutus Balkanilla kasvanut
  • Jännitteitä ja konflikteja entisissä neuvostotasavalloissa: Moldova, Ukraina, Georgia, Armenia ja Azerbaidžan
  • Kapinaliikkeitä Venäjän Kaukasiassa: Tšetšenia, Dagestan
  • Turkin ja kurdikapinallisten väliset taistelut

Lisää aiheesta

Ukraina, pääkielten alueet

Kurdien asuinalueet

Osalla Mustanmeren ja Kaukasian alueen konflikteista ja kriiseistä on kaukaa historiasta periytyviä syitä, jotka liittyvät erilaisten kansallisuuksien asuttamien alueiden ja voimassa olevien valtiorajojen poikkeavuuteen. Pitkään pinnan alla olleita jännitteitä on päässyt purkautumaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, ja myös suurvaltapolitiikka on heijastunut alueen kehitykseen.

Alueella on ollut 2000-luvulla jo ainakin kolme vakavaa valtioiden välistä sotaa tai konfliktia.

Vuonna 2008 Venäjä ja Georgia kävivät lyhyen sodan, minkä jälkeen Abhasian ja Etelä-Ossetian alueet irtautuivat Georgiasta julistautuen itsenäisiksi. Alueet ovat käytännössä Venäjän hallinnassa. Kansainvälinen yhteisö ei ole tunnustanut alueita itsenäisiksi valtioiksi.

Vuonna 2014 Venäjän armeija hyökkäsi Ukrainaan kuuluvalle Krimin niemimaalle sekä valtasi ja miehitti sen. Venäjä liitti Krimin alueeseensa rikkoen kansainvälistä oikeutta. Samaan aikaan Venäjän johtamat ja aseistamat itäukrainalaiset separatistit aloittivat aseellisen kapinan Ukrainan hallintoa vastaan. Alueella jatkuu edelleen matalan intensiteetin sota, jolle ei ole näköpiirissä ratkaisua. Kansainvälinen yhteisö on tuominnut Venäjän toiminnan Ukrainaa vastaan, ja länsimaat ovat määränneet Venäjälle talous- ja muita sanktioita. Lännen ja Venäjän suhteet ovat huonontuneet lähes kylmän sodan tasolle.

Venäjän konfliktit Ukrainan ja Georgian kanssa ovat saaneet muitakin kansainvälisiä ulottuvuuksia. Sekä Georgia että Ukraina ovat hakeneet Naton jäsenyyttä, mutta hanke ei ole edennyt Natossa. Nato ja Yhdysvallat ovat vahvistaneet Mustanmeren Nato-maiden Romanian ja Bulgarian puolustusta. Yhdysvallat on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan alueella, mm. sotalaivastonsa toimintaa Mustallamerellä, sekä perustanut sotilastukikohtia Romaniaan.

Kaukasian ja Anatolian alueiden etno-lingvistinen kartta. Lähde: commons.wikimedia.org – CC-BY-SA-4.0

Kaukasian ja Anatolian alueiden etno-lingvistinen kartta. Lähde: commons.wikimedia.org – CC-BY-SA-4.0

Venäjään kuuluvassa Pohjois-Kaukasiassa on ollut sisäisiä ongelmia ja kapinaliikkeitä etenkin Tšetšeniassa ja Dagestanissa. Neuvostoliiton hajottua Tšetšenia julistautui itsenäiseksi Venäjästä vuonna 1991, mutta Venäjä ei sitä hyväksynyt, ja seurauksena oli verinen sota vuosina 1994–96. Levottomuudet, terrori-iskut, aseelliset kahakat ja taistelut jatkuivat 2000-luvun puoliväliin saakka ennen kuin tilanne alkoi rauhoittua. Venäjän keskushallinto on suunnannut  Tšetšeniaan runsaasti taloudellista tukea.

Etelä-Kaukasian valtioiden välillä on ollut pitkäaikaisia konflikteja. Azerbaidžanin sisällä olevan Vuoristo-Karabahin (Nagorno-Karabah) alueen armenialaisseparatismi johti Azerbaidžanin ja separatisteja tukeneen Armenian väliseen sotaan vuosina 1993–94. Venäjän välityksellä aikaansaatu tulitauko rauhoitti tilannetta, mutta konflikti jäi kytemään ja on aika ajoin kärjistynyt aseellisiksi yhteenotoiksi. Turkki on tukenut Azerbaidžania mm. sotavarusteita myymällä. Syksyllä 2020 syttyi uusi sota Turkin tukeman Azerbaidžanin ja Venäjän liittolaisen Armenian välillä. Azerbaidžanin joukot etenivät pitkälle Vuoristo-Karabahin alueelle. Puolentoista kuukauden taistelujen jälkeen saatiin tulitauko Venäjän välityksellä, ja Venäjä on lähettänyt joukkojaan valvomaan tulitaukoa.

Itä-Turkin, Pohjois-Irakin ja Luoteis-Iranin ja Koillis-Syyrian rajaseuduilla asuu n. 30 miljoonaa kurdia, joiden pitkäaikaisena tavoitteena on ollut oman valtion (Kurdistan) muodostaminen. Pyrkimykset ovat toistaiseksi olleet tuloksettomia, koska kaikki alueen valtiot vastustavat kurdivaltion syntymistä. Useimmat alueen valtiot pitävät kurdeja separatisteina ja terroristeina. Kovakouraisinta kurdien kohtelu on ollut Turkissa, kun taas Pohjois-Irakin kurdialueella on itsehallinto ja alue on Irakin rauhallisimpia.