Ukrainan sodan geopoliittisia vaikutuksia

Ukrainan sodan seurauksena Lännen ja Venäjän välille on syntynyt laaja-alainen vastakkainasettelu. Sota on kulminoitunut poliittiseksi, sotilaalliseksi sekä taloudelliseksi välirikoksi. Sillä on suoranaisia vaikutuksia globaaliin vakauteen, Euroopan maiden sotilaallisen puolustukseen sekä Naton rooliin Euroopassa. Yhdysvaltojen strateginen painopiste säilyy Aasian ja Tyynenmeren alueella, jossa se kamppailee maailman herruudesta Kiinan kanssa, mutta Ukrainan sota on saanut aikaan Yhdysvaltojen sotilaallisen voiman lisäämisen Euroopassa sekä Ukrainan puolustuksen laajamittaisen materiaalisen tukemisen.

Yhdysvallat, Nato, EU ja keskeiset Euroopan valtiot ovat osoittaneet yhteisrintamassa tukensa Ukrainalle. Vaarana on sotatoimien laajeneminen, jos välillisestä sotilaallisesta tuesta siirryttäisiin Ukrainan suoranaiseen puolustamiseen, esimerkiksi julistamalla lentokieltoalueita tai osallistumalla joukoilla taistelutoimintaan Ukrainassa. Lännen aseavulla on ollut pääasiassa puolustuksellinen luonne, esimerkiksi toimitettujen aseiden kantamat rajoittuvat Ukrainan alueelle.

Transatlanttisen yhteyden merkitys Euroopalle on vahvistunut. Ilman Yhdysvaltoja Euroopan suuret maat tuskin olisivat nousseet vastustamaan Venäjää niin voimakkaasti, kuin ne ovat tehneet. EU:n yhtenäisyys on kulminoitunut Venäjään kohdistettuihin talouspakotteisiin. Eurooppa on eri tavoin pyrkinyt eroon riippuvuuksistaan Venäjään etenkin fossiilisen energian osalta. EU on jo osoittanut, että se pystyy toimimaan tehokkaana talouden ja politiikan instrumenttina. EU haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.

Eristyksiin joutunut Venäjä on pyrkinyt vahvistamaan suhteitaan Kiinaan ja Intiaan sekä luomaan Lännen vastaista rintamaa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Venäjä on yrittänyt luoda poliittista ja taloudellista painostusta Eurooppaan etenkin tuontienergian avulla.

Pääosa Naton jäsenmaista on ilmoittanut lisäävänsä puolustusmenojaan. Nato keskittyy organisaationa yhä selkeämmin alkuperäiseen tehtäväänsä eli jäsenmaiden puolustuksen tukemiseen.

Pääosa Naton jäsenmaista on ilmoittanut lisäävänsä puolustusmenojaan. Nato keskittyy organisaationa yhä selkeämmin alkuperäiseen tehtäväänsä eli jäsenmaiden puolustuksen tukemiseen. Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi huhtikuussa 2023. Ruotsin osalta prosessi on vielä kesken.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama humanitaarinen kriisi

Hyökkäyksen seurauksena Euroopassa on eniten pakolaisia toisen maailmansodan jälkeen. Hyökkäyksen alettua lähes kuusi miljoonaa pakolaista on lähtenyt Ukrainasta. Merkittävä osa on lähimaissa, erityisesti Puolassa. Lisäksi Ukrainassa on noin kahdeksan miljoonaa sisäistä pakolaista, koska lähes 30 % ukrainalaisista on joutunut jättämään kotinsa. YK arvioi, että pakolaistilanne pahenee vuoden 2022 loppuun mennessä.

Globaalin ruokaturvan haaste

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on häirinnyt maailmanlaajuista elintarviketuotantojärjestelmää. Venäjän ja Ukrainan yhteenlaskettu osuus maailman vehnän ja ohran viennistä on noin 30 %, auringonkukkaöljystä noin 65 % sekä maissista 15 %. Useat Keski- ja Länsi-Aasian, Lähi-idän sekä Pohjois-Afrikan maat ovat hyvin riippuvaisia Ukrainan ja Venäjän vehnäntuonnista. Ukraina ja Venäjä vastaavat myös noin 30 %:sta maailman ammoniakin ja kaliumin viennistä.

Energiapolitiikka

Pääosa Euroopan maista on ajautunut vuosikymmenten saatossa voimakkaasti riippuvaiseksi Venäjän energiasta eli kivihiilestä, raakaöljystä, polttoöljystä ja erityisesti maakaasusta. Vuonna 2021 Eurooppa toi Venäjältä lähes 40 % käyttämästään kaasusta, 30 % kivihiilestä ja 10 % raakaöljystä. Erityisen riippuvaisia Venäjän energiatoimituksista ovat olleet Saksa (65 % kaasuntuonnista) ja Italia (yli 40 % kaasuntuonnista).

Osana taloudellisia sanktioita EU on asettanut tuontikiellon venäläiselle kivihiilelle ja öljytuotteille. EU:n tavoitteena on luopua Venäjältä tuodun kaasun käytöstä vuoteen 2027 mennessä. Osa EU-maista, Suomi mukaan lukien, tuo LNG-kaasua Venäjältä.

Globaalin sekä erityisesti Euroopan talouden epävakaus

Venäjän kaasunviennin vähennysten heijastusvaikutukset kohottavat tuotantokustannuksia sekä laaja-alaisesti elinkustannuksia, esimerkiksi ruuan hintaa sekä tulevan talven lämmityskuluja.

Keskinäisriippuvaisessa taloudessa sodan vaikutukset ulottuvat laajalti myös Euroopan ulkopuolelle. Maailmankauppa on hidastumassa. Etenkin Afrikan maat ovat alttiita yhä pahenevalle ruokapulalle, ja tämä voi aiheuttaa Eurooppaan kohdistuvaa laajamittaista siirtolaisuutta.

Globaalien arvoketjujen muuttuminen

Venäjä on huomattavin osin jätetty globaalin korkean teknologian arvoketjujen ulkopuolella. Valtaosa länsimaisista teknologiayrityksistä on poistunut Venäjältä. supistunut toimintaansa siellä. Lähes 85 % yrityksistä, joiden pääkonttori on Euroopassa, Britanniassa tai Yhdysvalloissa, on lähtenyt Venäjältä tai vähentänyt merkittävästi liiketoimintaansa siellä.