Natossa Suomi osallistuu liittokunnan yhteisen pelotteen ja puolustuksen ylläpitämiseen. Sen vuoksi Suomen alue kuuluu Naton Euroopan-joukkojen komentajan (SACEUR) vastuualueeseen sekä Naton komento- ja johtamisrakenteeseen. Nato-sopimuksen 5. artiklan mukaiset oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa.

Suomen puolustus sovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta, Suomen on tarvittaessa kyettävä lähettämään Puolustusvoimien joukkoja toisen Naton jäsenvaltion avuksi sekä vastaanottamaan Naton jäsenvaltioiden joukkoja Suomen avuksi. Liittolaisten puolustaminen vaikuttaa Puolustusvoimien tehtäviin.

Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton työskentelyyn ja myös päätöksentekoon Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Lisääntyvä työmäärä edellyttää lisää henkilöstöä, jota voidaan lähettää Nato-tehtäviin esimerkiksi esikuntiin.

Suomen osallistuminen kansainvälisiin harjoituksiin kasvaa, ja painopiste on vaativissa harjoituksissa. Suomi osallistuu myös sellaisiin sotaharjoituksiin, joissa harjoitellaan Nato-sopimuksen 5. artiklan mukaista yhteistä aluepuolustusta ulkoista uhkaa vastaan. Naton harjoituksia järjestetään myös Suomessa.

Tiedustelutiedon vaihto muiden Nato-maiden kanssa lisääntyy, ja Suomi osallistuu myös Naton yhteisen tilannekuvan ylläpitämiseen. Suomi osallistuu tiedustelutiedon kokoamiseen ja saa tietoa sotilaallisesta toimintaympäristöstä.

Natossa kaikkien jäsenmaiden odotetaan jakavan yhteiseen puolustukseen liittyvät riskit, vastuut ja hyödyt. Jäsenmaiden tulee kehittää sotilaallista yhteistoimintakykyään sekä osallistua liittokunnan toimintaan maan kokoon ja taloudelliseen suorituskykyyn nähden kohtuullisella panoksella. Suomelta odotetaan yhtä suurta panosta kuin muilta samankokoisilta Nato-mailta.

Suomen Nato-jäsenyyden kustannukset muodostuvat maksuosuuksista Naton yhteisiin budjetteihin sekä osallistumisesta Naton toimintaan. Budjettien maksuosuudet perustuvat kunkin jäsenmaan talouden kokoon. Suomen osuudet Naton budjetteihin ovat noin 0,9 %, joka olisi vuonna 2022 tarkoittanut 27 miljoonaa euroa. Suurin osa jäsenyyden kustannuksista syntyy toiminnasta kuten Nato-tehtäviin lähetetyn henkilöstön palkkakuluista sekä Naton puolustussuunnitteluprosessista syntyvien tavoitteiden toteuttamisesta.

Naton yhteisesti sopima tavoitetaso puolustusmenojen BKT-osuudeksi on vähintään 2 %. Lisäksi on sovittu, että vähintään 20 % puolustusmenoista tulisi käyttää uuden puolustusmateriaalin hankintoihin. Suomi täyttää molemmat tavoitteet.