Naton jäsenmäärän kasvaminen

Periaatteita:

  • uusien jäsenten ottamisen tarkoitus: vakauden ja yhteistyön edistäminen
  • jäsenyys avoinna jokaiselle Euroopan maalle, joka kykenee täyttämään jäsenyyden velvoitteet ja edistämään euroatlanttisen alueen turvallisuutta
  • ei uhka millekään valtiolle
  • Washingtonin sopimuksen (1949) oikeudet ja velvoitteet koskevat uusia jäseniä samalla tavalla kuin vanhoja
  • yhteistyöjärjestelyt (rauhankumppanuus yms.) Naton ulkopuolisten maiden kanssa edelleen merkityksellisiä

Kylmän sodan päättymisen jälkeen Nato on ottanut uusia jäsenmaita kuusi kertaa (1999, 2004, 2009, 2017, 2020 ja 2023). Useimmat Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopan maat ovat liittyneet Natoon. Ensimmäisessä kylmän sodan jälkeisessä laajentumisessa 1999 Natoon hyväksyttiin Puola, Unkari ja Tšekki. Baltian maat liittyivät vuonna 2004. Pohjois-Makedonia liittyi vuonna 2020 ja Suomi ja Ruotsi vuonna 2023.

Naton jäsenyyttä ovat hakeneet Bosnia-Hertsegovina, Georgia ja Ukraina. Uusien jäsenten ottamista varten Nato on laatinut ohjelman (Membership Action Plan, MAP) jäsenyyden teknisten edellytysten luomista varten. Jäseneksi hyväksyminen on Natossa poliittinen päätös, joka edellyttää yksimielisyyttä.

Venäjä on vastustanut jokaista Naton itälaajentumista 1990-luvulta lähtien, mutta ei ole pystynyt niitä estämään. Venäjä näkee Naton lähestyvän Venäjän rajoja ja muodostavan sille sotilaallisen uhan.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys

Huhtikuussa 2022 Suomen hallitus julkaisi ns. ajankohtaisselonteon Suomen turvallisuusympäristön muutoksista Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vuoksi. Selonteossa eriteltiin turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, erityisesti Venäjän kasvavaa uhkaa ja Nato-jäsenyydestä saatavaa turvaa. Selonteon käsittelyssä eduskunnassa valtaosa puolueista ja kansanedustajista kannatti liittymistä Natoon. Sen jälkeen presidentti ja pääministeri ilmoittivat, että ”Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi”.

Toukokuun puolivälissä valtioneuvosto antoi eduskunnalle vielä lyhyen selonteon Suomen liittymisestä Natoon. Siinä valtioneuvosto esitti, että Tasavallan presidentti päättää perustuslain nojalla, että Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu. Eduskunta äänesti 17.5. Nato-jäsenyyden hakemisen puolesta suurella enemmistöllä (188 puolesta, 8 vastaan, 3 poissa). Suomen ja Ruotsin Nato-suurlähettiläät jättivät Nato-jäsenyyshakemukset samanaikaisesti Naton pääsihteerille Brysselissä 18.5.

MAP-jäsenyysvalmennusohjelmaa ei sovellettu Suomeen ja Ruotsiin, koska maat olivat pitkäaikaisia Naton PfP-kumppaneita ja niiden asevoimat oli jo aiemmin todettu Nato-yhteensopiviksi Nato-maiden asevoimien kanssa.

Naton huippukokouksessa Madridissa kesäkuun lopulla 2022 Suomi ja Ruotsi kutsuttiin Natoon ja niistä tuli tarkkailijajäseniä (invitee), joilla on oikeus osallistua Naton työskentelyyn ja kokouksiin ilman äänioikeutta. Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat liittymispöytäkirjat, jotka tuli ratifioida eli hyväksyä jokaisessa Nato-maassa erikseen. Suomen liittymispöytäkirjojen ratifiointien jälkeen Natoon liittymissopimus hyväksyttiin eduskunnassa ja sopimus julkaistiin Suomen asetuskokoelmassa. Suomesta tuli Naton 31. jäsenvaltio 4. huhtikuuta 2023. Ruotsin liittymispöytäkirjojen ratifiointi on vielä kesken.

Lue lisää valikosta Suomen liittyminen Natoon (linkki).

Lue lisää valikosta Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikka (linkki).