Liettuan turvallisuushaasteiden ja kansainvälisten sitoumusten myötä maan puolustuspolitiikalla on neljä pääpilaria:

• Kansallisen puolustuskyvyn vahvistaminen, perustana puolustusvoimat
  • Venäjän aggressio Georgiaa ja Ukrainaa vastaan ja Euroopan sääntöpohjaisen turvallisuuden heikentämisyritykset osoittavat, että Liettualla edelleen eksistentiaalisia turvallisuusuhkia
  • Turvallisuusuhkiin vastaaminen Liettuan puolustuspolitiikan perustana
  • Puolustusvoimat valmiina puolustamaan maat yksin tai liittolaisten kanssa
• Naton yhteisen puolustuksen ja pelotteen vahvistaminen
• Julkisen ja yksityisen sektorin resilienssin vahvistaminen sotilaallisten ja ei-sotilaallisten uhkien varalta
• Alueellisen ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen

Puolustusbudjetti 2019: 928 milj EUR

Liettua siirtyi ammattiarmeijajärjestelmään vuonna 2008, mutta talouskriisin ja Venäjän voimapolitiikan seurauksena palautti asevelvollisuuden vuonna 2015. Varusmiespalvelun pituus on 9 kuukautta.

Liettuan puolustuspolitiikan päätavoite

Varmistaa maan itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perustuslaillisen järjestyksen uskottava puolustaminen.

Puolustusjärjestelmä ja sen uskottavuus perustuvat puolustusvoimien ja kansalliskaartin puolustuskykyyn ja Nato-liittolaisten poliittiseen, sotilaalliseen, tekniseen tai taloudelliseen apuun.

Puolustusmenojen osuus BKT:sta on finanssikriisin jälkeisinä vuosina kaksinkertaistunut alle prosentin osuudesta kahteen prosenttiin. Puolustusbudjetista noin kolmannes käytetään materiaalihankintoihin ja muihin investointeihin, ja henkilöstömenot pyritään pitämään alle 50 %:ssa.