Ruotsin puolustuspolitiikka

Puolustuksen perusteet

  • Maa-, meri- ja ilmavoimien välittömästi käyttöön saatavat yksiköt kotimaassa ja ulkomaaoperaatioihin (insatsförsvar)
  • Vuonna 2010 lakkautettu varusmiespalvelus palautettiin vuoden 2015 puolustusselonteon jälkeen
  • Kansallisen puolustuksen suorituskykyä kehitetään Itämeren ja Pohjois-Euroopan muuttuneen sotilaallisen tilanteen mukaisesti – painopiste kotimaan puolustuksen suorituskyvyn palauttamisessa vastaamaan Itämeren alueen muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta
  • Puolustusta kehitetään yhteistoiminnassa muiden valtioiden kanssa
  • Kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu osana puolustuskyvyn rakentamista
  • Puolustusmenot 2019
    • Kokonaismaanpuolustus 6,2 mrd EUR (1,2 % BKT:sta), josta sotilaallinen maanpuolustus 4,9 mrd EUR

  • Ruotsin puolustusvoimien komentaja, kenraali Micael Bydén.

Lisää aiheesta

Ruotsin puolustus muuttui  merkittävästi kylmän sodan jälkeen. Useiden puolustusselontekojen myötä supistettiin kovalla kädellä vahvoja puolustusvoimia, jotka oli luotu kylmän sodan aikana ja perustuivat yleiseen asevelvollisuuteen ja mitoitettu maahantunkeutumisen torjuntaan.

Vuosina 1992–2009 puolustusvoimien sodanajan vahvuutta supistettiin 700 000 reserviläisestä noin 50 000 ammatti- ja vapaaehtoissotilaaseen. Ruotsin puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta laski lähes kolmesta prosentista pienimmillään jopa alle yhteen prosenttiin.

Supistusten taustalla olivat uhkakuvan muutokset Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Ruotsiin ei uskottu kohdistuvan sotilaallista uhkaa ainakaaan 10 vuoteen. Puolustusvoimien kehittämisessä otettiin ”strateginen aikalisä”, ja kehittämisen painopistettä siirrettiin kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin.

Vuoden 1999 parlamentaarisen puolustustoimikunnan turvallisuuspoliittisessa esityksessä todettiin, että Ruotsin puolustusvoimilta ei edellytetä kykyä suurhyökkäyksen torjuntaan. Puolustusvoimien alueellinen johtamisjärjestelmä purettiin ja operatiivinen suunnittelu lopetettiin. Suurhyökkäyspuolustuksen torjuntaa varten rakennetut linnoitteet ja järjestelmät purettiin. Esimerkiksi lukuisat rannikkotykistön kiinteät tykkiasemat purettiin ja ilmavoimissa luovuttiin sodan ajan maantietukikohdista.

Vuonna 2009 Ruotsin valtiopäivät päätti asevelvollisuuden ”lepäämään jättämisestä”, tosin niukalla enemmistöllä. Sen tilalle oli tarkoitus luoda vapaaehtoisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa enimmäisvahvuudeksi suunniteltiin noin 50 000 ammatti- ja kodinturvasotilasta. Varusmiesten tilalle rekrytoitiin kokopäivätoimisia sopimussotilaita ja osa-aikaisia valmiussotilaita. Tavoitteena oli perustaa nopeasti käyttöön saatavia, monipuolisiin tehtäviin soveltuvia ammattimaisia joukkoja käytettäviksi ensisijaisesti kansainvälisiin tehtäviin. Suunnitelmat kariutuivat melko pian rekrytointivaikeuksiin ja henkilöstön ennenaikaisiin eroamisiin sekä määrärahojen riittämättömyyteen. Kansainvälisen tilanteen heikennyttyä ja Venäjän vallattua Krimin vuonna 2014 valtiopäivät päätti palauttaa asevelvollisuuden.

Vuonna 2017 asevelvollisuus muutettiin sukupuolineutraaliksi. Jokainen 18 vuotta täyttänyt Ruotsin kansalainen joutuu vastaa sähköisen kutsuntalomakkeen kysymyksiin. Vastausten perusteella kutsutaan sopivimmat henkilöt kutsuntoihin, joiden perusteella tarvittava määrä henkilöitä määrätään varusmiespalvelukseen. Vuosina 2017–2018 palvelukseen kutsuttiin vain 4 000 henkilöä vuosittain, mutta mutta viimeistään vuoteen 2025 mennessä määrä on tarkoitus nostaa 8 000:aan.

Vuoden 2020 puolustusselonteon mukaan puolustusvoimien kehittämistä jatketaan Itämeren ja Pohjois-Euroopan muuttuneen sotilaallisen tilanteen mukaisesti. Painopiste on kotimaan puolustuksen suorituskyvyn palauttamisessa vastaamaan Itämeren alueen muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta.

Puolustusselonteossa hallitus ja osa porvarillista oppositiota sopivat huomattavasta puolustusmenojen lisäämisestä kaudella 2022–2024. Puolustusbudjettia kasvatetaan 480 miljoonalla eurolla vuosittain 2022 alkaen vuoteen 2024 asti. Puolustusbudjetin sisällä siirretään varoja puolustusvoimien materiaalilaitoksen (FMV)  budjetista puolustusvoimien toimintamenoihin. Lisäysten ansiosta puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta saattaa nousta 1,5 prosenttiin vuonna 2024.

Puolustusministerit Peter Hultqvist ja Jussi Niinistö allekirjoittavat puolustusyhteistyösopimuksen 2018. Kuvalähde: Valtioneuvosto

Ruotsin puolustusyhteistyö

Ruotsi varautuu sekä antamaan että ottamaan vastaan sotilaallista apua valtiopäivien ns. solidaarisuusjulistuksen mukaisesti. Sen mukaan Ruotsi ei jää toimettomaksi, jos lähialueen maihin tai EU-valtioon kohdistuu sotilaallinen uhka tai luonnonkatastrofi. Ruotsin toivoo, että muut Pohjoismaat ja EU-maat toimisivat vastavuoroisesti, jos Ruotsi tarvitsee apua.

Pohjoismaista puolustusyhteistyötä ohjaa NORDEFCO (Nordic Defence Cooperation) –nimellä tunnettu yhteistyöhanke, jossa ovat mukana kaikki Pohjoismaat. NORDEFCO:n tavoitteena on jäsenmaiden kansallisen puolustuskyvyn kehittäminen ja kustannustehokkaiden yhteisten järjestelmien käyttöönotto. Yhteityöhankkeen ydinalueita on materiaali- ja harjoitusyhteistyön koordinoiminen, mutta myös Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyö on muodollisesti NORDEFCO:n ohjauksessa.

Ruotsi pyrkii kehittämään puolustusta yhteistoiminnassa muiden valtioiden kanssa ja korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä osana puolustuskyvyn rakentamista. Ruotsi allekirjoitti Naton kanssa ns. HNS-sopimuksen (Host Nation Support) vuonna 2014. Se luo käytännön puitteeet mm. sotilaallisen avun vastaanottamiselle liittokunnalta. Ruotsi ja Yhdysvallat solmivat vuonna 2016 yhteistyösopimuksen, joka sisältää harjoitus- ja puolustusmateriaaliyhteistyön. Sopimuksella pyritään tehostamaan Ruotsin ja Yhdysvaltojen sotilaallista yhteistoimintaa Itämeren alueella. Vuonna 2018 sopimusta laajennettiin kolmenväliseksi aiejulistukseksi, jonka allekirjoittivat Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Suomen puolustusministerit. Siinä koottiin yhteen ja täydennettiin aikaisemmin sovittuja asioita harjoitus- ja koulutusyhteistyöstä.

Ruotsin valtiopäivät hyväksyivät syyskuussa 2020 lain, jonka perusteella hallitus voi päättää sotilaallisen avun antamisen Suomelle ja sen vastaanottamisen Suomelta kriisin aikana. Aikaisemmin tämä edellytti valtiopäivien hyväksyntää. Sotilaallinen apu sodan aikana edellyttää jatkossakin valtiopäivien päätöstä.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö alkoi tiivistyä vuonna 2015 maiden puolustusministerien julkistaessa yhteisen raportin yhteistyön poliittisista suuntaviivoista. Tämän ns. FISE-yhteistyön tavoitteeksi sovittiin yhteistyön laajentaminen koskemaan harjoitusten lisäksi yhteistoimintakyvyn ja suorituskykyjen kehittämista sekä operatiivista suunnittelua. Maiden puolustusministerit allekirjoitivat tarkentavan sopimuksen 2018. Ruotsin puolustusselonteossa vuonna 2015 korostettiin erityisesti maiden välisen yhteistyön merkitystä Ruotsin puolustusvoimien kehittämiselle. Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien komentajat allekirjoittivat joulukuussa 2019 sotilasstrategisen konseptin, joka edelleen syventää yhteistyötä operatiivisessa suunnittelussa sekä harjoitus- ja koulutustoiminnassa.

Yhteistyön syventämisessä merivoimat olivat edelläkävijöitä. Uudenmaan prikaatin ja Ruotsin merivoimien Amfibiorykmentin ensimmäinen harjoitus toimeenpantiin jo 2001. Suunnitelmien mukaan yhteisen Swedish Finnish Amphibious Task Unit (SFATU) -yksikön on määrä saavuttaisi täydellinen operatiivinen valmius vuonna 2023. Merivoimayhteistyön perustana on tilannekuvayhteistyö Sea Surveillance Co-Operation Finland-Sweden (SUCFIS), josta sovittiin 2006. Suomen ja Ruotsin pintataistelulaivueista on muodostettu yhteinen taisteluosasto Swedish Finnish Naval Task Group (SFNTG), joka saavutti alustavan operaatiokyvyn 2017. Sekä pintataistelu- että rannikkojääkäriosat harjoittelevat vuosittain Loviisa- ja SWEFINEX -merisotaharjoituksissa.

Arctic Challenge -ilmasotaharjoitus on järjestetty vuodesta 2013 joka toinen vuosi Pohjoiskalotin alueella. Siihen osallistuvat Ruotsin, Suomen ja Norjan ilmavoimat, jotka operoivat Luulajan, Rovaniemen ja Bodøn tukikohdista. Harjoitukseen osallistuu noin 100 taistelukonetta, ja se on Europan suurimpia ilmasotaharjoituksia. Vuonna 2019 siihen osallistui lentokoneita myös Yhdysvalloista, Britanniasta, Ranskasta, Hollannista ja Tanskasta.

Osana ulkomaisen avun vastaanottamisen valmisteluja Ruotsi järjesti laajan, yli 19 000 sotilaan Aurora-sotaharjoituksen vuonna 2017. Siihen osallistui yksiköitä seitsemästä EU- ja Pohjoismaasta sekä Yhdysvalloista. Vuodeksi 2020 suunniteltu Aurora-harjoitus peruutettiin Covid-19-pandemian takia.

Lähteitä ja linkkejä

Inriktningen av säkerhetspolitiken och utformningen av det militära försvaret 2021–2025
https://www.regeringen.se/49f10c/globalassets/regeringen/dokument/forsvarsdepartementet/forsvarsberedningen/slutrapport-14-maj/ds-20198-varnkraft—inriktningen-av-sakerhetspolitiken-och-utformningen-av-det-militara-forsvaret-2021-2025.pdf

Parlamentaarisen puolustustoimikunnan selvitys 2019:
https://www.regeringen.se/regeringens-politik/forsvarsberedningen/