Ilmavoimien kalusto

• 90 JAS39C/D Gripen -hävittäjäkonetta
• 5 Lockheed C-130 Hercules -kuljetuskonetta
• 1 Lockheed KC-130 Hercules -ilmatankkauskone
• 3 kevyttä kuljetuskonetta (Saab 340, Gulfstream 550)
• 2 Gulfstream IV -elektronisen tiedustelun konetta
• 44 kuljetushelikopteria (NH90, Black Hawk, AW109)
• 9 NH-90-sukellusvenetorjuntahelikopteria

Ruotsin ilmavoimien vahvuus oli suurimmillaan 1950-luvun alussa, jolloin ilmavoimissa oli noin 800 taistelukonetta ryhmitettynä 46 laivueeseen ja 19 lennostoon, joista kolmasosa oli rynnäkkökoneita. Länsi-Euroopassa Ruotsin taistelukoneiden määrä oli kolmanneksi suurin Britannian ja Ranskan jälkeen. Iskukykyisillä ilmavoimilla pyrittiin vaikuttamaan jo sodan alkuvaiheessa Neuvostoliiton maihinnousuryhmityksiin eteläisen Itämeren alueella sekä Baltian maissa olleisiin Neuvostoliiton laivastotukikohtiin.

Ilmavoimien supistaminen aloitettiin jo kylmän sodan aikana lakkauttamalla erilliset rynnäkkökonelaivueet (A32 Lansen), minkä jälkeen hävittäjäkoneista valmistettiin rynnäkköversio (AJ37 Viggen). Ilmavoimien supistamisen jälkeen 1990-luvulla lennostojen määrä laski kahdeksaan vuonna 2000. Nykyisin ilmavoimat on rymitetty kolmeen lennostoon, joissa on yhtensä kuusi laivueta ja noin 90 JAS39C/D-konetta.

Vuoden 2020 selonteossa esitetään kuuden laivueen säilyttämistä, joista 3-4 laivuetta varustettaisiin uusilla JAS39E/F-koneilla (60 kpl) 2020-luvun loppupuolella ja 2-3 laivuetta jatkaisi JAS39C/D-koneiden käyttöä 2030-luvulle saakka. Koneiden rynnäkkökykyä aiotaan tehostaa hankkimalla pitkän kantaman ilmasta-maahan-täsmäohjuksia. Lisäksi taistelukoneiden hajauttamista maantie- ja sodan ajan –tukikohtiin on tarkoitus parantaa.

JAS39C/D Gripen -hävittäjä. Kuvalähde: Försvarsmakten

Transportflygplan 84 Hercules -kuljeutuskone. Kuvalähde: Försvarsmakten

SAAB 340 S 100 D -ilmavalvontakone. Kuvalähde: Försvarsmakten

Ilmavoimat:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Svenska_flygvapnet