Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikka 

Turvallisuuspolitiikan perusteet

  • Sotilaallinen liittoutumattomuus, jonka edellytyksenä aktiivinen, laaja-alainen ja vastuullinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä syventyvä puolustusyhteistyö ja uskottava kansallinen puolustuskyky
  • EU:n yhtenäisyys
  • Laaja yhteistyö Pohjoismaiden kesken ja Itämeren alueella sekä YK:n ja Etyj:n puitteissa
  • Ruotsi ei hae Nato-jäsenyyttä, mutta pyrkii vahvistamaan transatlantista yhteyttä
  • Ruotsi reagoi, jos jokin EU:n jäsenmaa tai Pohjoismaa joutuu katastrofin tai hyökkäyksen kohteeksi – Ruotsi olettaa tämän toimivan myös vastavuoroisesti

Lisää aiheesta

Ruotsin hallituksen ulkopoliittisessa julistuksessa 2020 todetaan mm. seuraavaa:

  • ”Ruotsin turvallisuuspoliittinen linja pysyy vakaana. Sotilaallinen liittoutumattomuutemme palvelee meitä hyvin sekä tukee Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Se edellyttää aktiivista, laaja-alaista ja vastuullista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, yhdistettynä syventyneeseen puolustusyhteistyöhön erityisesti Suomen kanssa sekä uskottavaa kansallista puolustuskykyä.”
  • ”Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu EU:n yhtenäisyyteen ja vahvistuvaan laajaan yhteistyöhön Pohjoismaiden kesken, Itämeren alueella, YK:ssa ja Etyj:ssä.  Hallitusohjelman mukaan Ruotsi ei hae Nato-jäsenyyttä, mutta pyrkii vahvistamaan transatlantista yhteyttä.”
  • ”Ruotsi ei jää passiiviseksi, jos toiseen EU-maahan tai Pohjoismaahan kohdistuisi suuronnettomuus tai hyökkäys. Odotamme, että nämä maat toimivat samoin, jos Ruotsi olisi kohteena. Tämän vuoksi Ruotsin on kyettävä antamaan ja vastaanottamaan apua niin siviilipuolella kuin sotilaallisesti.”
  • ”Turvallisuutemme perustuu eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän kunnioittamiseen. Meidän on EU:ssa sekä Etyj:ssä ja Euroopan neuvostossa toimittava sen ylläpitämiseksi.”
  • ”Ruotsin turvallisuus alkaa lähialueeltamme. Alueemme on kyettävä kestämään kriisitilanteita sekä torjumaan yrityksiä luoda eripuraa ja epävakautta. Hallitus työskentelee aktiivisesti näitä uhkia vastaan riippumatta siitä, aiheutuvatko ne terrorismista, kyber- ja hybriditoimista tai sotilaallisesta toiminnasta.”
  • ”Ruotsilla on erityinen vastuu Itämeren maiden yhteistyöstä. Haluamme tehdä alueemme turvallisemmaksi ja kestävämmäksi, esimerkiksi nuorisovaihdon, innovaatioiden, digitalisaation ja ympäristöystävällisten kaupunkien toiminnan edistämisen aloilla sekä vastustamalla ihmiskauppaa.”
  • ”Venäjä osallistuu moniin näistä hankkeista. Ruotsi ja EU etsivät dialogia ja yhteistyötä Venäjän kanssa aloilla, joilla on yhteisiä intressejä – esimerkkeinä ilmastokysymykset, kaupankäynti ja suuronnettomuuksien hallinta. Tämäntapaiset yhteydet lisäävät myös meidän turvallisuuttamme.”
  • ”Venäjä kantaa vastuun Itä-Ukrainan konfliktista, joka on johtanut yli 10 000 kuolonuhriin. Tuomitsemme Venäjän aggression, mukaan lukien Krimin laittoman liittämisen Venäjään. Nämä röyhkeät rikkomukset kansainvälistä oikeutta vastaan muodostavat vakavimman uhan Euroopan turvallisuusjärjestykselle kylmän sodan jälkeen. EU:n pakotteet on pidettävä voimassa niin kauan, kuin syyt niiden asettamiseen ovat muuttumattomia. Myös Venäjän sisäpoliittinen kehitys on kielteistä.”
  • ”EU on tärkein ulkopoliittinen areenamme. Teemme työtä sen eteen, että EU olisi aktiivinen maailmassa – ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä toiminnassa vapaan ja oikeudenmukaisen kauppapolitiikan puolesta. EU:n tulee ajaa aktiivista ilmastopolitiikkaa ja puolustaa tehtyjä ilmastosopimuksia. On tärkeää, että EU saisi yhteisen turvapaikkajärjestelmän, joka olisi oikeudenmukainen, inhimillinen ja pitkällä aikavälillä kestävä ja jossa kaikki maat kantavat vastuunsa.”
  • ”Nyt luodaan EU:n yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Osallistumme PESCO-yhteistyöhön, joka vahvistaa operatiivista suorituskykyä ja tehokkuutta. Yhdessä Suomen ja Saksan kanssa johdamme EU:n siviilikriisinhallinnan kehittämistä konfliktien ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.”