Tanskan turvallisuuspolitiikka

  • Lähtökohtana maailman merkittävä muuttuminen siirryttäessä 2020-luvulle
  • Aktiivinen osallistuminen kansainväliseen yhteistoimintaan rauhan, turvallisuuden ja kansainvälisen oikeusjärjestyksen turvaamiseksi
  • Tavoitteita:
    • Konfliktien ja sotien ehkäiseminen
    • Tanskan itsenäisyyden säilyttäminen ja maan koskemattomuuden turvaaminen
    • Grönlannin ja Färsaarten suvereenisuuden puolustaminen
    • Maailman rauhanomaisen kehityksen edistäminen kunnioittaen ihmisoikeuksia

Thetis-luokan fregatti Triton Grönlannin vesillä. Kuvalähde: forsvaret.dk

Lisää aiheesta

Grönlannin turvallisuuspoliittinen asema

Grönlannilla oli Tanskan siirtomaan asema vuoteen 1953, jolloin siitä tuli Tanskan lääni. Grönlanti sai laajan itsehallinnon (Hjemmestyret) vuonna 1979, mutta oikeus- ja koululaitos sekä järjestyksen ylläpitäminen jäivät emämaan viranomaisille. Vuoden 2008 vaaleissa grönlantilaiset äänestivät itsehallinnon laajentamisen puolesta, ja uusi hallintomalli tuli voimaan 2009. Sen myötä Grönlanti sai laajemman toimivallan oikeuslaitokseen, poliisitoimeen, rajavalvontaan, koululaitokseen ja luonnonvaroihin. Tanskan hallitus vastaa jatkossakin ulkopolitiikasta ja puolustuksesta myös Grönlannin osalta.

Tanskan ja Yhdysvaltojen 1951 solmiman sopimuksen perusteella Yhdysvallat perusti Thuleen, Luoteis-Grönlantiin ilmavoimien tukikohdan, jolla oli etenkin kylmän sodan aikana suuri sotilaallinen merkitys. Nykyisinkin Thulen voimakas ennakkovaroitustutka on osa Yhdysvaltojen ohjuspuolustusjärjestelmää. Tukikohta palvelee myös Tanskan merivoimien valvontatoimintaa ja tukeutumista Länsi-Grönlannissa.

Tanskan puolustusvoimien entinen Grönlannin-johtoporras (Grønlands Kommando) kuului Naton Atlantin-voimaryhmän (Allied Command Atlantic, ACLANT) alaisuuteen tämän lakkauttamiseen (2003) saakka. Vuonna 2012 Tanska perusti uuden Arktisen esikunnan yhdistämällä Grönlannin ja Färsaarten johtoportaat. Esikunta sijaitsee Nuukissa, Grönlannin eteläosassa.

Suurvaltojen kiinnostus on kasvanut ilmastomuutoksen myötä avautuviin arktisen alueen merireitteihin ja luonnonvaroihin, ja myös Nato on aktivoitunut arktisella alueella. Northwoodissa Britanniassa oleva Naton merivoimajohtoporras MARCOM (Maritime Command) solmi lokakuussa 2020 yhteistyösopimuksen Tanskan Arktisen johtoportaan kanssa. Yhteistyö sisältää merivalvonnan ja pelastustoiminnan koordinoimisen.

Tanskan sotilastiedustelu on vuosiraporteissaan tuonut toistuvasti esille, että Venäjän sotilaallisen voiman kasvu pohjoisilla alueilla lisää jännitteitä. Venäjä toteuttaa kansallisia päämääriään arktisella alueella, mikä Tanskan näkökulmasta haittaa kansainvälistä yhteistyötä. Tanskalla on Venäjän kanssa myös ratkaisematon kiista pohjoisella napa-alueella mannerjalustan laajuudesta Grönlannin ja Pohjoisnavan välisen Lomonosovin harjanteen kohdalla. Tanskan ja Venäjän aluevaatimukset menevät siellä pahasti päällekkäin. Tanskan linjana on ollut alueen kansainvälisten kiistojen ratkaisu neuvottelujen kautta Arktisessa neuvostossa sekä YK:n merioikeusyleissopimuksen kautta YK:n asiantuntijakomissiossa.

Jäämeren rantavaltioiden aluevaatimukset pohjoisella napa-alueella. Kuvalähde: economist.com