ASEVOIMAT

Asevoimien tehtävät

  • Kotimaan puolustaminen Venäjän uhkaa vastaan
  • Osallistuminen aktiivisesti Naton kriisinhallintaan ja operaatioihin vaarantamatta kuitenkaan kotimaan puolustuskykyä
  • Sisäisen turvallisuuden tukeminen ja muut virka-aputehtävät.

Rakenne ja kehittäminen

  • Asevoimat ammattimaistettiin vuonna 2010.
  • Vahvuus on 105 000 sotilasta ja reservi 20 000 sotilasta.
  • Puolustuskyvyn kehittämisen painopisteenä on vuonna 2017 perustetut aluepuolustusvoimat, joilla on puolustushaaran asema ja jotka ovat suoraan yleisesikunnan alaisia.
  • Voimakas kehitysvaihe vuoteen 2032 saakka:
    • Johtamisjärjestelmää muutetaan sodanajan valmiuden parantamiseksi.
    • Maavoimien toiminta painottuu sodanajan kokoonpanossa ja korkeassa valmiudessa oleviin divisiooniin.
    • Asevoimiin perustetaan noin 1000 sotilaan vahvuiset kyber-joukot.
    • Kokonaisvahvuus kasvaa jopa 200 000 sotilaaseen.

Lisää aiheesta

Yleisesikunta toimii osana puolustusministeriötä, ja sen päätehtävinä ovat suunnittelu- ja valvontatehtävät sekä toiminta neuvonantajaelimenä puolustusministerille ja presidentille.

Pääesikunta vastaa asevoimien yleisten toimintojen johtamisesta (joukkotuotannosta). Itsenäiset puolustushaaraesikunnat lakkautettiin 2014 ja liitettiin osaksi pääesikuntaa. Puolustushaarojen komentajista tehtiin tarkastajia.

Operaatioesikunta vastaa meri- ja ilmavalvonnasta, etsintä- ja pelastustehtävistä sekä ulkomaan operaatioiden johtamisesta. Operaatioesikunta vastaa myös asevoimien johtamisesta kriisin ja sodan aikana

Vuoteen 2032 mennessä asevoimien johtamisjärjestelmää muutetaan merkittävästi, jotta johtamiskyvyt saadaan vastaamaan strategisen selonteon valmiusvaatimuksia,:

  • Puolustushaaraesikunnat perustetaan uudestaan (ml. paikallispuolustusjoukot ja huoltojohtoporras).
  • Operaatioesikunta siirretään takaisin yleisesikunnan osaksi ja yleisesikunta ryhtyy johtamaan kaikkia puolustushaaraesikuntia.
  • Yleisesikunnan päällikkö toimii asevoimien komentajana.
  • Pääesikunta lakkautetaan ja siitä muodostetaan koulutusjohtoporras, jossa toimivat puolustushaaratarkastajat.

Puolan asevoimat koostuvat viidestä puolustushaarasta, jotka ovat maavoimat, merivoimat, ilmavoimat, erikoisoperaatiojoukot sekä aluepuolustusvoimat. Asevoimien toiminnan onnistumisen edellytyksenä on kyky yhteisoperaatioihin. Painopisteenä on kehittää yhteistoimintaa erityisesti operatiivisten joukkojen ja aluepuolustusvoimien joukkojen välillä.

Asevoimien kalustohankkeet

Teknisen kehittämisen suunnitelma vuosille 2017–2022 määrittää hankintojen painopisteet:

  • Ilmapuolustus
  • Panssari- ja mekanisoidut joukot
  • Kyberpuolustus
  • Aluepuolustus
  • Merivoimat

Edellinen teknisen kehittämisen suunnitelma vuosille 2013-2022 ei edennyt tavoitteiden mukaan, joten päivitetyn suunnitelman toteutuminen taataan vuonna 2017 säädetyllä modernisointilailla.

Puolan puolustuspolitiikan prioriteettiin, ilma- ja ohjuspuolustuksen kehittämiseen vuosille 2013–2022, oli varattu yli seitsemän miljardia euroa. Ilmapuolustushanke yli 30 prosentin osuudellaan on yksittäisenä kokonaisuutena suurin 14:stä käynnissä olevasta materiaalihankkeesta.

Maavoimien liikkuvuuteen suunnitellaan käytettävän lähes 30 prosenttia kokonaisuudesta. Päivitettyyn teknisen kehittämisen suunnitelmaan vuosille 2017–2022 on lisätty uusina kohtina kyber-puolustus sekä aluepuolustusvoimien varustaminen. Tämä on johtanut merivoimien hankkeiden lykkääntymiseen (mm. uudet sukellusveneet) vuoden 2022 jälkeiseen aikaan. Puola on suunnitellut käyttävänsä vuosina 2013–2022 yhteensä 30–35 miljardia euroa asevoimien modernisointiin. Suurin osa puolustusbudjetista menee henkilöstökustannuksiin (yli 40 %, lähinnä palkat ja eläkkeet).