Puolan asevoimat

Asevoimien päätehtävät

  • Kotimaan puolustaminen Venäjän uhkaa vastaan
  • Osallistuminen aktiivisesti Naton kriisinhallintaan ja operaatioihin vaarantamatta kotimaan puolustuskykyä
  • Sisäisen turvallisuuden tukeminen ja muut virka-aputehtävät

Asevoimien rakenne

  • Ammattiarmeija vuodesta 2010
  • Vahvuus 124 000 sotilasta, reservi 73 000
  • Viisi puolustushaaraa:
    • Maavoimat
    • Merivoimat
    • Ilmavoimat
    • Erikoisjoukot
    • Aluepuolustusjouko

Lisää aiheesta

Johtaminen

Yleisesikunta toimii osana puolustusministeriötä, ja sen päätehtävinä ovat suunnittelu- ja valvontatehtävät sekä toiminta neuvonantajaelimenä puolustusministerille ja presidentille.

Pääesikunta (Armed Forces General Command) vastaa asevoimien yleisten toimintojen johtamisesta (joukkotuotannosta). Itsenäiset puolustushaaraesikunnat lakkautettiin 2014 ja liitettiin osaksi pääesikuntaa vuoden 2015 alussa. Aiemmista puolustushaarojen komentajista tuli puolustushaarojen tarkastajia esikuntineen.

Operaatioesikunta (Armed Forces Operational Command) vastaa meri- ja ilmavalvonnasta, etsintä- ja pelastustehtävistä sekä ulkomaanoperaatioiden johtamisesta. Operaatioesikunta vastaa myös asevoimien johtamisesta kriisin ja sodan aikana.

Asevoimien kehittäminen

Asevoimien voimakkaan kehitysvaiheen on suunniteltu jatkuvan vuoteen 2032 saakka ja sisältävän:

  • Johtamisjärjestelmää muutetaan sodanajan valmiuden parantamiseksi.
  • Maavoimien toiminta painottuu sodanajan kokoonpanossa ja korkeassa valmiudessa oleviin divisiooniin
  • Perustetaan noin 1 000 sotilaan vahvuiset kyber-joukot
  • Kokonaisvahvuus voi kasvaa 200 000 sotilaaseen
  • Puolustuskyvyn kehittämisen painopiste on aluepuolustusjoukoissa (perustettu 2017)

Asevoimien johtamisjärjestelmää muutetaan merkittävästi vuoteen 2032 mennessä, jotta johtamiskyvyt saadaan vastaamaan strategisen selonteon valmiusvaatimuksia,:

Asevoimien toiminnan onnistumisen edellytyksenä on kyky yhteisoperaatioihin. Painopisteenä on kehittää yhteistoimintaa erityisesti operatiivisten joukkojen ja aluepuolustusvoimien joukkojen välillä.

Kalustohankkeita

Puolan asevoimien sotavarustukseen kuuluu vanhempaa, mutta edelleen käyttökelpoista venäläistä kalustoa sekä viime vuosina hankittua modernia länsimaista varustusta. Lisäksi Puolan sotatarviketeollisuus tuottaa kotimaista kalustoa. Teknisen kehittämisen suunnitelma vuosille 2017–2022 määrittää hankintojen painopisteet:

  • Ilmapuolustus
  • Panssari- ja mekanisoidut joukot
  • Kyberpuolustus
  • Aluepuolustus
  • Merivoimat

Vuosina 2013–2022 on suunniteltu käyttää yhteensä 30–35 miljardia euroa asevoimien modernisointiin. Puolan puolustuspolitiikan prioriteettiin, ilma- ja ohjuspuolustuksen kehittämiseen vuosille 2013–2022 on varattu yli seitsemän miljardia euroa. Ilmapuolustushanke yli 30 prosentin osuudellaan on yksittäisenä kokonaisuutena suurin 14:stä käynnissä olevasta materiaalihankkeesta.

Maavoimien liikkuvuuteen suunnitellaan käytettävän lähes 30 prosenttia kokonaisuudesta. Päivitettyyn teknisen kehittämisen suunnitelmaan vuosille 2017–2022 on lisätty uusina kohtina kyber-puolustus sekä aluepuolustusvoimien varustaminen. Tämä on johtanut merivoimien hankkeiden lykkääntymiseen (mm. uudet sukellusveneet).

Kansainväliset operaatiot

Puola on osallistunut kansainvälisiin rauhanturva- ja kriisihallintaoperaatioihin vuodesta 1953 alkaen. Tähän mennessä lähes 90 000 puolalaista sotilasta on ollut yli 70 operaatiossa. Vuoteen 1990 asti Puola osallistui vain YK:n johtamiin rauhanturvaoperaatioihin. Nato-operaatioihin Puola on osallistunut vuodesta 1996 alkaen. Merkittävimmät ovat olleet Nato-johtoiset operaatiot Enduring Freedom ja International Stabilization Force Irakissa sekä ISAF-operaatio Afganistanissa, joissa puolalaisilla oli enimmillään yli 2 000 hengen kontingentit ja merkittävät vastuualueet. Vuonna 2018 Puola osallistuu kymmeneen Nato- tai EU-johtoiseen kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioon yhteensä 1 548 sotilaan voimin.