Yleistietoja Puolasta

  • Puolan tasavalta (Rzeczpospolita Polska)
  • Pinta-ala: 312 700 km²
  • Asukkaita: 38 miljoonaa
  • Pääkaupunki: Varsova (1,7 milj as)
  • 16 maakuntaa (voivodikuntaa, województwo)

Talous

  • BKT 2019: 510 mrd EUR (EU:n kuudenneksi suurin talous)
  • BKT per capita 2019: 13 280 EUR
  • Talouskasvu 2019: 4,0 %
  • Tavoitteena G-20-ryhmän jäsenyys vuonna 2022

Lisää aiheesta

Puola on Itäisen Keski-Euroopan suurin maa, jonka alue ulottuu Itämereltä Karpaattien vuoristoon. Keskeisen sijainnin seurauksena Puolalla on seitsemän rajanaapuria, Venäjä, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Slovakia, Tšekki ja Saksa. Toisen maailmansodan seurauksena Puolaa ”siirrettiin” länteen päin: Puola menetti itäosansa Neuvostoliitolle jo sodan alkuvaiheessa, ja sodan jälkeen sille annettiin ikään kuin hyvityksenä Saksan itäosat Oder-Neisse-jokilinjaa myöten. Puola menetti sodassa myös lähes kolmasosan väestöstään ja yli kolmanneksen taloudellisista voimavaroistaan.

Puola vapautui Neuvostoliiton ylivallasta muun Itä-Euroopan mukana 1980- ja 1990-luvun vaihteessa ja hakeutui Natoon heti, kun se tuli mahdolliseksi. Puola pääsi Naton jäseneksi sen ensimmäisessä kylmän sodan jälkeisessä laajentumisessa vuonna 1999 yhdessä Tšekin ja Unkarin kanssa.

Vuonna 2004 Puola liittyi EU:hun ja sitoutui liittymään myöhemmässä vaiheessa myös rahaliittoon ja euroryhmään. Schengen-alueeseen liittyminen vuonna 2007 lähensi Puolaa läntisen Euroopan kanssa, mutta viime vuosien sisäpoliittisen kehityksensä seurauksena Puola on joutunut useimpien muiden EU-maiden kasvavan arvostelun kohteeksi. Puola on hyötynyt taloudellisesti EU-jäsenyydestä: se on suurin EU-rahoituksen saaja, vuonna 2018 sen nettosaanti EU:lta oli 12,4 miljardia euroa.

Rautatieverkosto on Puolassa kattava ja toimiva. Yhteydet suuriin kaupunkeihin ovat pohjois-eteläsuunnassa hyvät (esimerkiksi Krakovaan), Tieverkosto on tiheä, mutta tiet ovat liikennemääriin nähden huonokuntoiset, ja moottoriteitä on vähän. EU:n rahoitustuella maahan on rakennettu uutta moottoritieverkostoa ja muuta infrastruktuuria.

Puolan viennistä 80 % menee EU-maihin, ja tärkeimmät vientimaat vuonna ovat viime vuosina olleet Saksa, Britannia ja Tšekki. Merkittävimpiä vientituotteita ovat koneet, kulkuvälineet ja elintarvikkeet. Tärkeimmät tuontimaat ovat Saksa, Kiina ja Hollanti. Saksa on sekä viennin että tuonnin osalta selvästi Puolan suurin kauppakumppani lähes 30 %:n osuudella. Puolassa on runsaasti saksalaisten autonvalmistajien alihankinta- ja kokoonpanoteollisuutta, jonka toiminta näkyy tilastoissa Puolan vientinä Saksaan.

Puola on saanut paljon ulkomaisia investointeja. Sen etuina ovat hyvä sijainti, suuri väestö, EU-jäsenyys, taloudellinen vakaus, halpa työvoima ja yritysystävällinen verotusjärjestelmä. Vuonna 2018 sijoittui 27. sijalle Maailmanpankin tilastossa, jossa vertailtiin 190 maan yritystoimintaystävällisyyttä. Myös Puolan työttömyysaste on matala (3 % 2020) ja valtion velkaantumisen taso kohtuullinen (46 % 2020).

Investoinnit Puolaan ovat laskusuunnassa. Tärkeimmäksi syyksi arvioidaan hallituksen halu kasvattaa kotimaista omistusastetta merkittävillä teollisuudenaloilla sekä pankkialalla. Lisäksi Puolan lainsäädäntö rajoittaa ulkomaista omistusta joillakin strategisilla sektoreilla sekä ulkomaalaista maanomistusta.