Ranskan ulko- ja turvallisuuspolitiikka

  • YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen
  • Euroopan unionin ja Naton perustajajäsen
  • Maailmanlaajuiset intressit ja niiden turvaaminen
  • Ranskan merentakaisten alueiden puolustaminen
  • EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen
  • EU:n strategisen autonomian kasvattaminen
  • Erityissuhde Saksaan
  • Itsenäinen ydinpelote

Lisää aiheesta

Ranska on aktiivinen globaali toimija ja EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ahkera kehittäjä. Ranska tukee aktiivisesti EU:n vuoden 2016 globaalin strategian tavoitetta kehittää unionille riittävä strateginen autonomia. Entisenä siirtomaavaltana Ranska puolustaa globaaleja intressejään ja merentakaisia alueitaan ylläpitämällä maailmanlaajuista tukikohtaverkostoa ja tukikohtiin pysyvästi sijoitettua henkilöstöä.

Ranskan turvallisuuspolitiikan peruselementtejä ovat maan asevoimien strateginen autonomia, EU-jäsenyys, Nato-jäsenyys ja itsenäinen ydinasepelote. Ranska on merkittävä joukkojen tuottaja EU:n sotilasoperaatioille. Pariisissa on yksi EU:n operaatioesikunnista.

Ranska on Naton perustamisesta lähtien suhtautunut varauksellisesti Yhdysvaltojen dominoivaan asemaan Natossa. Ranskan näkemyksen mukaan riippuvuus Yhdysvalloista saatavasta avusta heikentää EU:n strategista autonomiaa ja kykyä yhtenäiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä itsenäisiin kansainvälisiin operaatioihin. Omintakeisesta turvallisuuspolitiikastaan huolimatta Ranska tukee Natoa ja on osallistunut sen sotilasoperaatioihin Balkanilla (IFOR, SFOR, KFOR) ja Baltian maissa (Baltic Air Policing).

Ranska on pyrkinyt kehittämään EU:n sotilaallista suorituskykyä rinnan Naton kanssa, mutta kohdannut vastustusta Yhdysvaltojen lisäksi erityisesti Britanniasta. Ranska on hyödyntänyt vuodesta 2016 alkanutta Yhdysvaltojen ja Euroopan välisen transatlanttisen suhteen epävarmuutta, Britannian EU-eroa Brexitiä ja Euroopan turvallisuusympäristön heikentymistä EU:n sotilaallisen suorituskyvyn kehittämiseksi.

Ranskan erityissuhde Saksaan perustuu maiden välillä vuonna 1963 solmittuun Élysée-sopimukseen. Sopimus määrittelee Ranskan ja Saksan välisen yhteistyön puitteet ulko-, puolustus-, koulutus- ja nuorisopolitiikassa. Ranskan ja Saksan johtajat tapaavat säännöllisesti, mutta maiden välinen tärkein yhteistyöfoorumi on EU. Brexitin myötä EU:n kahden suurimman jäsenmaan Saksan ja Ranskan suhteellinen painoarvo unionin puolustusyhteistyössä kasvaa entisestään.

Ranska korostaa ydinasepelotteensa itsenäistä päätäntävaltaa eikä osallistu Naton ydinasesuunnitteluryhmän (Nuclear Planning Group, NPG) toimintaan. Ranska on valmis tarjoamaan ydinasepelotettaan Euroopan puolustamiseen harkintansa mukaan. Britannian EU-eron jälkeen Ranska on ainoa EU-maa, jolla on ydinaseita. Ranska on päättänyt jatkaa ydinasepelotteen meri- ja ilmakomponenttien kehittämistä puolustussuunnittelukaudella 2019–2025.