Viimeaikaisin kehitys

  • Vuonna 2015 julkaistussa puolustusselonteossa painopisteeksi asetettiin kotimaan puolustuksen tehostaminen vuoteen 2020 mennessä.
  • Puolustusvoimien henkilöstötarpeen varmistamiseksi palautettiin yleinen asevelvollisuus.
  • Vuonna 2018 Gotlantiin perustettiin uusi itsenäinen joukko-osasto, jonka on määrä muodostaa Gotlannin puolustuksen runko.
  • Vuonna 2018 julkaistu selvitys puolustusvoimien materiaalitarpeesta vuosille 2021–2025 esittää puolustusmäärärahojen tuntuvaa korotusta.
  • Ruotsi tilasi Yhdysvalloista pitkän kantaman Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän, jolla on tarkoitus suojata Ruotsin strategisesti tärkeät kohteet.

Lisää aiheesta

Venäjän Krimin niemimaan valtaaminen vuonna 2014 aiheutti merkittävän vedenjakajan Ruotsin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne johti vuonna 2015 julkaistussa puolustusselonteossa painopisteen muuttumiseen. Toisin kuin edellisissä selonteoissa, joissa oli arvioitu, etteivät sotilaalliset toimet Ruotsia kohtaan olleet todennäköisiä, uusi selonteko linjasi, ettei sotilaallista hyökkäystä voitaisi sulkea pois. Sen myötä puolustusvoimien päätehtäväksi määritettiin kotimaan puolustuskyvyn uudelleenluominen. Puolustusvoimien tavoitteeksi asetettiin operatiivisen suorituskyvyn kehittäminen kotimaan puolustukseksi vuoteen 2020 mennessä.

Puolustusvoimien henkilöstötarpeen varmistamiseksi palautettiin asevelvollisuus, joskin alkuun (ainakin Suomen mittapuussa) pienimuotoisena. Itämeren laajentuneen sotilaallisen toiminnan vuoksi puolustusvoimat siirsi pysyviä joukkoja Gotlantiin vuonna 2017, josta puolustusvoimat oli vetäytynyt vuoden 2009 puolustuspäätöksen mukaisesti. Vuonna 2018 Gotlantiin perustettiin uusi itsenäinen joukko-osasto, jonka on määrä muodostaa Gotlannin puolustuksen rungon.

Ruotsin puolustusvoimien materiaalinen tilanne oli 1990-luvun ja 2000-luvun alun laajoissa supistuksissa sekä panostuksessa kansainvälisiin operaatioihin johtanut tilanteeseen, jossa suunnitelluille 50 000 sotilaan joukolle ei ollut jakaa riittävä määrä sotavarustusta. Vuonna 2018 julkaistu selvitys puolustusvoimien materiaalitarpeesta vuosille 2021–2025 esittää puolustusmäärärahojen tuntuvaa korotusta, jopa nykyisten puolustusmateriaalihankintojen kaksinkertaistamista, jotta puolustusvoimat kykenisi suoriutumaan annetuista tehtävistä. Puolustusvoimien oman selvityksen mukaan puolustusbudjettia tulisi nostaa nykyisestä runsaasta 5 miljardin euron tasosta yli 7 miljardiin euroon, jotta edes vuoden 2016 tavoitteet saavutetaan. Mahdollinen korotus jää kuitenkin seuraavien valtiopäivien päätettäväksi kaudelle 2018–2022.

Yksi Ruotsin puolustuskyvyn merkittävimpiä puutteita on ilmatorjunnan alalla, joka kylmän sodan jälkeisenä aikana jäi uhkakuvan puutteen takia lähes kehittämättä, lukuun ottamatta joukkojen omakohtaista taktista ilmatorjuntaa. Puutteen korjaamiseksi Ruotsin hallitus tilasi Yhdysvalloista pitkän kantaman Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän, jolla on tarkoitus suojata Ruotsin strategisesti tärkeät kohteet, joihin mm pääkaupunkiseutu kuulunee.

Puolustusselonteon mukaan Ruotsi on sotilaallisesti liittoutumaton, mutta pyrkii rakentaman puolustuskykyä yhdessä muiden kanssa. Puolustusyhteistyössä Suomi, Yhdysvallat ja Iso-Britannia saavat erikoismaininnan. Yhteistyön Suomen kanssa on julistettu tähtäävän myös rauhan aikaa pidemmälle. Rajoituksia siitä, miten pitkälle voidaan tulevaisuudessa mennä, ei Ruotsin hallituksen mukaan ole. Ruotsin yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on niin ikään tiivistä. Ruotsi, Suomi ja Yhdysvallat solmivat vuonna 2018 kolmikanta aiesopimuksen puolustusyhteistyöstä.

Osana Ruotsin puolustusvoimien kotimaan operaatioiden suorituskyvyn palautusta Ruotsi toimeenpani syksyllä 2017 laajan Aurora 2017-harjoituksen. Siihen osallistui yhteensä 19 000 sotilasta. Harjoitukseen tuli myös joukkoja seitsemästä EU- ja pohjoismaista sekä Yhdysvalloista. Ulkomaisten yksiköiden mukanaololla haluttiin korostaa sitä, että Ruotsi rakentaa puolustusta yhdessä kumppaneidensa kanssa, siitäkin huolimatta, että Ruotsi ei ole Naton jäsen.

Ruotsin suhde Natoon pysyy vakaana, eikä nopeaa tilanteen muuttumista pidetä todennäköisenä. Ruotsi on Suomen tavoin Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuuden maita (NATO Enhanced Opportunities Partners). Naton kanssa vuonna 2017 allekirjoitetun isäntämaasopimuksen on määrä helpottaa yhteistoimintaa ja monikansallista harjoittelua Ruotsissa. Sopimus ei muodosta automaatiota Nato-joukkojen tulolle, vaan päätäntävalta joukkojen tulosta pysyy aina Ruotsin hallituksella.

Lähteitä ja linkkejä