Puolustuksen perusteet

  • Ruotsin puolustus perustuu maa-, meri- ja ilmavoimien välittömästi käyttöön saatavien yksiköiden toimintaan (”Insatsförsvar”) niin kotimaassa kuin ulkomailla.
  • Muutamien vuosien kuluttua vapaaehtoisuuteen perustuvan järjestelmän käyttöönotosta Ruotsi palasi vuoden 2015 puolustuspäätöksessään yleiseen asevelvollisuuteen.
  • Puolustusvoimien kehittämistä jatketaan siten, että kansallisen puolustuksen suorituskykyä kehitetään Itämeren ja Pohjois-Euroopan muuttuneen sotilaallisen tilanteen mukaisesti. Erityinen painopiste asetetaan Ruotsin kotimaan puolustuksen suorituskyvyn palauttamiseen vastaamaan Itämeren muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta.
  • Ruotsi pyrkii kehittämään puolustusta yhteistoiminnassa muiden valtioiden kanssa ja korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä osana puolustuskyvyn rakentamista.

Lisää aiheesta

Ruotsin puolustus koki merkittävän mullistuksen kylmän sodan jälkeen 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Kylmän sodan aikana luodut mittavat, asevelvollisuuteen perustuvat ja maahantunkeutujan torjuntaan tarkoitetut asevoimat supistettiin useissa perättäisissä puolustuspäätöksissä. Vuosina 1992–2009 Ruotsin puolustusvoimien sodanajan vahvuus supistui 700 000 (reservin) sotilaasta noin 50 000 ammatti- ja vapaaehtoiseen sotilaaseen. Samalla Ruotsin puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta laski vajaasta kolmesta prosentista pienemmillään jopa alle prosenttiin.

Supistusten taustalla olivat uhkakuvan muutokset. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen arvioitiin Ruotsiin kohdistuvan sotilaallisen uhan olevan olematon ainakin kymmeneen vuoteen. Puolustusvoimien kehittämisessä otettiin ”strateginen aikalisä”, jolloin kehittämisen painopistettä siirrettiin kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin.

Vuonna 2009 Ruotsin valtiopäivät päätti niukalla, porvaripuolueiden muodostamalla enemmistöllä asevelvollisuuden ”lepäämään jättämisestä”. Lähtökohdaksi otettiin vapaaehtoisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jonka enimmäisvahvuudeksi suunniteltiin noin 50 000 ammatti- ja kodinturvasotilasta. Tavoitteena oli luoda nopeasti käyttöön saatavia, monipuolisiin tehtäviin soveltuvia, ammattimaisia joukkoja, joita olisi voitu käyttää niin kansallisiin kuin kansainvälisiin tehtäviin. Suunnitelmat kariutuivat kuitenkin melko pian rekrytointivaikeuksiin ja palvelukseen otetun henkilöstön ennenaikaisiin eroamisiin sekä määrärahojen riittämättömyyteen. Kansainvälisen tilanteen edelleen heikennyttyä erityisesti Venäjän vallattua Krimin vuonna 2014 Ruotsin valtiopäivät palautti asevelvollisuuden ja muutti sen sukupuolineutraaliksi vuonna 2017.

Lähtökohtaisesti jokainen Ruotsin kansalainen vastaa 18 vuotta täyttäessään sähköisen kutsuntalomakkeen kysymyksiin. Vastausten perusteella kutsutaan sopivimmat henkilöt kutsuntoihin, joiden perusteella tarvittava joukko määrätään palvelukseen. Alkuvaiheessa, vuonna 2017–2018 palvelukseen kutsuttavien määrä on vielä ollut melko vaatimaton, noin 4 000 henkeä vuosittain, mutta määrää on suunniteltu kasvatettavaksi tulevina vuosina.

Vuoden 2015 puolustuspäätöksen mukaan puolustusvoimien kehittämistä jatketaan siten, että kansallisen puolustuksen suorituskykyä kehitetään Itämeren ja Pohjois-Euroopan muuttuneen sotilaallisen tilanteen mukaisesti. Erityinen painopiste asetetaan Ruotsin kotimaan puolustuksen suorituskyvyn palauttamiseen vastaamaan Itämeren muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta.

Ruotsi pyrkii kehittämään puolustusta yhteistoiminnassa muiden valtioiden kanssa ja korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä osana puolustuskyvyn rakentamista. Ruotsi varautuu sekä antamaan että ottamaan vastaan myös sotilaallista apua Ruotsin valtiopäivien antaman solidaarisuuslausekkeen mukaisesti. Sen mukaan Ruotsi ei tule suhtautumaan toimettomasti, jos sotilaallinen uhka tai luonnonkatastrofi kohdistuu muuhun pohjoismaahan tai EU-valtioon. Ruotsin lähtökohtana on, että muut pohjoismaat ja EU:n jäsenmaat toimisivat vastavuoroisesti, jos Ruotsi tarvitsee apua.

Osana ulkomaisen avun vastaanottamisen valmisteluja Ruotsi toimeenpani laajan, yli 19 000 sotilaan Aurora-sotaharjoituksen vuonna 2017. Siihen osallistui yksiköitä seitsemästä EU- ja pohjoismaasta sekä Yhdysvalloista.

Otteita vuoden 2015 puolustuspäätöksestä: (Prop. 2014/15:109)

Den säkerhetspolitiska situationen i Europa har försämrats. Den ryska ledningen har visat att den är beredd att använda den militära förmågan för att uppnå sina politiska mål. Den försämrade säkerhetspolitiska situationen innebär förändrade krav på den svenska försvarsförmågan. I propositionen redovisar regeringen en inriktning för att stärka den svenska försvarsförmågan och öka den operativa förmågan i krigsförbanden fr.o.m. 2016 t.o.m. 2020.

Ytterst ska försvaret kunna möta ett väpnat angrepp. På så sätt skapar försvaret tillsammans med politiska, diplomatiska och ekonomiska medel en tröskel för den som skulle vilja angripa Sverige eller utöva påtryckningar med militära maktmedel. I ljuset av det försämrade säkerhetspolitiska läget och de brister i den operativa förmågan som redovisas ser regeringen ett behov av att under försvarsinriktningsperioden förstärka försvarsekonomin med ytterligare 10,2 miljarder kronor utöver tidigare redovisade tillskott.

Den svenska försvarsförmågan syftar ytterst till försvar av det egna territoriet men ska också betraktas som en del i en gemenskap för stabilitet och säkerhet i norra Europa. Sverige har möjlighet och ett ansvar att påverka utvecklingen i Östersjöområdet. Regeringen anser att Sveriges bi- och multilaterala försvars- och säkerhetspolitiska samarbeten bör fördjupas. Samarbetet med Finland är av särskild betydelse.

Med tanke på utvecklingen i vår omvärld i allmänhet, och i Östersjöområdet i synnerhet, har Gotland en särskilt viktig position. Regeringen föreslår att en ny mekaniserad stridsgrupp organiseras på Gotland.

Totalförsvar är den verksamhet som behövs för att förbereda Sverige för krig. Totalförsvaret består av militärt och civilt försvar. Planeringen för totalförsvaret bör således återupptas och genomföras utifrån de planeringsanvisningar som regeringen beslutat. Planeringen är ett första steg i återupptagandet av det civila försvaret. Statliga myndigheters förmåga på central och regional nivå att prioritera och fördela resurser vid höjd beredskap bör utvecklas.

Stridskrafterna bör vara anpassade för uppgifter i Sverige och närområdet. Samtliga krigsförband ska ha ett krav på tillgänglighet i fred och ett beredskapskrav för krig eller krigsfara. Vid höjd beredskap ska inget krigsförband ha en beredskap som överstiger en vecka. Alla delar av Försvarsmaktens organisation som har uppgifter att lösa i händelse av höjd beredskap bör ges ett krigsduglighetskrav, vilket är en förutsättning för bedömning och värdering av de enskilda krigsförbandens status och därmed krigsorganisationens sammantagna operativa förmåga. Personellt och materiellt uppfyllda krigsförband som är samövade är avgörande. Övningsverksamheten bör ökas och grundläggande behov av bl.a. personlig utrustning, sambandsmateriel, ammunition och standardfordon bör tillgodoses.

Huvuddelen av arméstridskrafterna organiseras i två brigader. Hemvärnsförbanden är centrala för att upprätthålla militär närvaro i hela Sverige. Ubåtsjaktförmågan bör stärkas. Stridsflygets samtliga resurser bör krigsorganiseras i fyra flottiljer med sex divisioner för att stridsflygets fulla kapacitet ska kunna utnyttjas. Under överskådlig tid kommer vissa krigsförband att vara beroende av krigsplacerad pliktpersonal. Regeringen anser att en utredning bör tillsättas för att se hur en långsiktigt hållbar personalförsörjning kan uppnås. Den grundläggande militära utbildningen förändras så att den som genomfört utbildningen kan krigsplaceras.

De förändrade kraven på försvaret påverkar även materiel- och logistikförsörjningen. Regeringen avser därför att tillsätta en utredning. Stridsflygsförmågan och undervattensförmågan är tydliga exempel på områden av väsentlig betydelse för Sveriges försvar. Även inom andra områden kan det finnas delar av system som kan betraktas som väsentliga säkerhetsintressen.

Lähteitä ja linkkejä

Ruotsin valtiopäivien kesällä 2015 hyväksymä puolustuspäätös:

Ruotsin puolustus 2016-2020: (Försvarspolitisk inriktning – Sveriges försvar 2016–2020):
Ruotsin_puolustuspaatos_2015

Puolustuspäätös 2015: http://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/arende/betankande/forsvarspolitisk-inriktning—sveriges-forsvar_H201F%c3%b6U11

Ruotsin puolustusselonteko 15.5.2014 (Försvaret av Sverige Starkare försvar för en osäker tid) :
forsvaret-av-sverige-starkare-forsvar-for-en-osaker-tid