Kokonaismaanpuolustus

  • Selvityksessä vuonna 2017 esitettiin kokonaismaanpuolustuksen toimien tehostamista ja varautumissuunnittelun uudelleenaloittamista.
  • Varautumistoimien mitoitusperusteena ja lähtökohtana on sotilaallinen uhka.
  • Kokonaismaanpuolustuksen toimilla pyritään vahvistamaan Ruotsin vastustuskykyä (”motståndskraft”), jotta vähennettäisiin Ruotsin haavoittuvuutta sotilaalliselle painostukselle ja aseelliselle hyökkäykselle.
  • Poikkeusolojen toimintoja koordinoiva viranomainen on MSB (Myndigheten för Samhällsskydd och Beredskap).
  • Ruotsin kokonaismaanpuolustuksessa korostetaan kansainvälistä yhteistyötä.

Lisää aiheesta

Ruotsissa vastaa Suomen ”kokonaisturvallisuutta” pääpiirtein käsite ”kokonaismaanpuolustus”, ruotsiksi ”totalförsvar”, jolla oli merkittävä rooli Ruotsin puolustuspolitiikassa kylmän sodan aikana. Silloin siviili- ja sotilasviranomaisten yhteistyö oli syvää ja mittavaa. Suomen rakentaessa omaa poikkeusoloihin varautumisen järjestelmää 1950 -luvulta lähtien, mallia otettiin monelta osin Ruotsista.

Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa alennettiin voimakkaasti vaatimuksia varautumisesta poikkeusoloihin kylmän sodan jälkeen uhkakuvien lieventyessä 2000-luvun alussa. Sotatoimien kohdistumista Ruotsiin pidettiin epätodennäköisenä, eikä kokonaismaanpuolustusta pidetty enää tarkoituksenmukaisena ylläpitää, varsinkin kun sen edellyttämät kustannukset olivat merkittävät.

Ruotsin puolustusvoimien päätehtäväksi määritettiin vuoden 2004 puolustuspäätöksessä kansainväliset tehtävät, jolloin kansallinen puolustus jäi pääosin kodinturvajoukkojen varaan. Puolustusvoimien alueelliset johtoportaat lakkautettiin, joten viimeisetkin edellytykset alueellisen kokonaismaanpuolustuksen yhteistoiminnalle lakkasivat. Paikallisella tasolla yhteyttä ylläpidettiin kuitenkin kodinturvayksiköiden toimesta.

Kansainvälisen tilanteen kiristyttyä totesi Ruotsissa vuonna 2017 julkaistu kokonaismaanpuolustusselvitys maan laiminlyöneen eri toimialoja kattavan varautumiseen laajaan kriisiin. Selvityksessä esitettiin kokonaismaanpuolustuksen toimien tehostamista ja varautumissuunnittelun uudelleenaloittamista. Varautumistoimien mitoitusperusteena ja lähtökohtana on sotilaallinen uhka. Kokonaismaanpuolustuksen toimilla pyritään vahvistamaan Ruotsin vastustuskykyä (”motståndskraft”), jotta vähennettäisiin Ruotsin haavoittuvuutta sotilaalliselle painostukselle ja aseelliselle hyökkäykselle.

Ruotsin varautuminen poikkeusoloihin noudattaa kolmea pääperiaatetta

  1. Vastuuperiaate (ansvarsprincipen). Vastuu poikkeusolojen varautumisesta sekä toimenpiteistä kriisin sattuessa kuuluu sille viranomaiselle, jolla on vastuu toiminnasta jo rauhan aikana.
  2. Läheisyysperiaate (Närhetsprincipen). Onnettomuutta, kriisiä tai muuta poikkeustilannetta on pyrittävä hoitamaan mahdollisimman lähellä tapahtumapaikkaa. Paikalliselta viranomaiselta edellytetään omatoimisuutta, eikä vastuuta voi automaattisesti vyöryttää ylemmälle taholle, vaan on esitettävä tukipyyntö, jos omat resurssit eivät riitä.
  3. Jatkuvuusperiaate (Likhetsprincipen). Johtosuhteiden on oltava mahdollisimman samanlaisia niin syvän rauhan tilassa kuin kriisitilanteessa.

Poikkeusoloihin varautumisessa kunnilla ja lääneillä on ensisijainen vastuu varautumisesta ja poikkeusolojen toimenpiteistä. Niitä koordinoiva viranomainen on MSB (Myndigheten för Samhällsskydd och Beredskap). Se otti kesän 2018 laajojen metsäpalojen aikana pelastustoimien johtovastuun valtakunnallisella tasolla koordinoiden mm. kansainvälisen avun vastaanottoa. Tapahtuneen johdosta hallitus asetti selvitysmiehen suositellakseen, miten poikkeusolojen vastuita tulisi jatkossa määrittää. Selvityksen tuli olla valmis marraskuussa 2018.

Yhtä lailla kuin puolustuspolitiikassa Ruotsin kokonaismaanpuolustuksessa korostetaan kansainvälistä yhteistyötä. Käytännön esimerkki kansainvälisestä yhteistyöstä nähtiin kesällä 2018, kun Ruotsi pyysi ja sai apua monesta EU- ja pohjoismaasta laajojen metsäpalojen hallintaan saamiseksi ja sammuttamiseksi.

Lähteitä ja linkkejä