Ruotsin puolustusvoimat

  • Puolustusvoimien tehtävinä ovat alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, Ruotsin puolustaminen, kansainvälisiin operaatioihin osallistuminen ja muiden viranomaisten tukeminen yhteiskunnan toimintojen turvaamiseksi.
  • Kriisiajan joukkojen määrää vähennettiin kylmän sodan aikaisesta noin 700 000:sta noin 50 000 sotilaaseen, joista noin 22 000 kuuluu kodinturvajoukkoihin. Varuskuntien määrä on supistunut alle puoleen kylmän sodan aikaisesta.
  • Puolustusselonteko 2015 määritti puolustusvoimien tärkeimmäksi tehtäväksi sodan ajan joukkojen operatiivisen suorituskyvyn nostamisen vuosina 2016–2020.

Lisää aiheesta

Ruotsin kriisiajan joukkojen määrä on vähentynyt kylmän sodan aikaisesta noin 700 000:sta noin 50 000 sotilaaseen, joista noin 22 000 kuuluu kodinturvajoukkoihin. Varuskuntien määrä on samalla supistunut alle puoleen kylmän sodan aikaisesta.

Euroopan huonontuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen johdosta puolustusselonteko 2015 määritti puolustusvoimien tärkeimmäksi tehtäväksi sodan ajan joukkojen operatiivisen suorituskyvyn nostamisen vuosina 2016–2020.

Puolustusvoimien suorituskyky määritetään vastaamaan aseellista hyökkäystä. Puolustuksen on yhdessä Ruotsin valtion poliittisten, diplomaattisten ja taloudellisten toimien kanssa muodostettava riittävän korkea kynnys, jotta houkutus hyökätä Ruotsiin tai asettaa maa sotilaallisen painostuksen kohteeksi sotilaallisin keinoin pienentyisi.

Ruotsin puolustuskyky tähtää ensisijaisesti oman maan puolustamiseen, mutta samalla se on nähtävä osana pohjoisen Euroopan turvallisuutta ja vakautta, johon Ruotsilla on mahdollisuus vaikuttaa Itämeren alueella. Ruotsi pyrkii syventämään kahden- ja monenkeskistä puolustus- ja turvallispoliittista yhteistyötä. Yhteistyö Suomen kanssa on erityisen tärkeää.

Gotlannilla on erityinen merkitys Itämeren alueen turvallisuudelle. Tämän vuoksi Ruotsi siirsi pysyviä joukkoja Gotlantiin vuonna 2017 – seitsemän vuoden poissaolon jälkeen.

Ote puolustusselonteosta 2015:

Den säkerhetspolitiska situationen i Europa har försämrats. Den ryska ledningen har visat att den är beredd att använda den militära förmågan för att uppnå sina politiska mål. Den försämrade säkerhetspolitiska situationen innebär förändrade krav på den svenska försvarsförmågan. I propositionen redovisar regeringen en inriktning för att stärka den svenska försvarsförmågan och öka den operativa förmågan i krigsförbanden fr.o.m. 2016 t.o.m. 2020.

Ytterst ska försvaret kunna möta ett väpnat angrepp. På så sätt skapar försvaret tillsammans med politiska, diplomatiska och ekonomiska medel en tröskel för den som skulle vilja angripa Sverige eller utöva påtryckningar med militära maktmedel. I ljuset av det försämrade säkerhetspolitiska läget och de brister i den operativa förmågan som redovisas ser regeringen ett behov av att under försvarsinriktningsperioden förstärka försvarsekonomin med ytterligare 10,2 miljarder kronor utöver tidigare redovisade tillskott.

Den svenska försvarsförmågan syftar ytterst till försvar av det egna territoriet men ska också betraktas som en del i en gemenskap för stabilitet och säkerhet i norra Europa. Sverige har möjlighet och ett ansvar att påverka utvecklingen i Östersjöområdet. Regeringen anser att Sveriges bi- och multilaterala försvars- och säkerhetspolitiska samarbeten bör fördjupas. Samarbetet med Finland är av särskild betydelse.

Med tanke på utvecklingen i vår omvärld i allmänhet, och i Östersjöområdet i synnerhet, har Gotland en särskilt viktig position. Regeringen föreslår att en ny mekaniserad stridsgrupp organiseras på Gotland.

Lähteitä ja linkkejä

Ruotsin puolustusvoimat: http://www.forsvarsmakten.se