Kansainväliset tehtävät

Kansainväliset tehtävät

  • Kansainvälinen kriisinhallinta nousi 2000-luvun alussa Ruotsin puolustusvoimien päätehtäväksi. Operaatioihin osallistuivat maa-, meri- ja ilmavoimat. Enimmillään Ruotsilla oli toista tuhatta sotilasta kansainvälisissä operaatioissa. Yhteistoiminta Suomen kanssa on ollut erityisen tiivistä Balkanilla sekä Afganistanissa.
  • Ruotsin merivoimat ovat osallistuneet EU:n Atalanta-operaatioon Afrikan Sarven edustalla. Ruotsin Ilmavoimat olivat mukana Naton johtamassa lentokiellon valvonnassa Libyassa v. 2011.
  • Vuodesta 2014 Ruotsi on vähentänyt osallistumista kriisinhallintaoperaatioihin noin 400 sotilaaseen. Ruotsi on pyrkinyt keskittymään muutamaan operaatioon, joihin osallistutaan suuremmalla panostuksella.

Lisää aiheesta

Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Ruotsi lähetti ensimmäiset sotilastarkkailijat Lähi-itään vuonna 1948 sekä sotasairaalaan Korean sotaan 1950-luvun alussa. Ensimmäinen aseistettu joukko lähetettiin mm. Suomen komppanian rinnalla Suezille vuonna 1956, minkä jälkeen Ruotsin puolustusvoimilla on ollut katkeamaton kriisinhallintaan osallistumisen perinne.

Ruotsi on osallistunut yli 120 operaatioon yli 60 maassa. Kriisinhallintaveteraaneja on Ruotsissa yli 100 000. YK:n johtama operaatio ONUC Kongossa (6200 sotilasta) 1960–1964 oli Ruotsin puolustusvoimien pahimpia tilanteita, kun rauhanturvaajat joutuivat kiivaiden taistelujen osapuoliksi. Joukkojen määrissä mitattuina suurimmat operaatiot olivat UNFICYP Kyproksella vuosina 1964–1993, johon Ruotsista osallistui 28 000 sotilasta, UNEF 1 Gazassa ja Siinailla 1956–1967 noin 12 000 sotilaalla, UNIFIL Libanonissa 1980–1994 (9 200) sekä UNEF 2 Siinailla vuosina 1973–1980 (7 600).

Vuoteen 1995 asti Ruotsi osallistui kriisinhallintaoperaatioihin YK:n lipun alla, mutta vuodenvaihteessa 1995/96 Bosnia-Herzegovinan UNPROFOR-operaation muuttuessa Naton johtamaksi IFOR-operaatioksi painopiste siirtyi maailmantilanteen ja kriisinhallinnan toiminnallisten muutosten johdosta yhä enemmän Naton ja osaksi myös EU:n vastuulle. Kaikilla noilla operaatioilla oli kuitenkin YK:n turvallisuusneuvoston mandaatti.

Balkanilla Ruotsi osallistui IFOR/SFOR ja KFOR -operaatioihin tiiviissä yhteistoiminnassa mm. Suomen kanssa vuosina 1994–2014. Yhteistyö yhä tiivistyi ISAF-operaatiossa Afganistanissa vuosina 2002–2014, jolloin Ruotsilla ja Suomella oli yhteinen kriisinhallintayksikkö.

Nato-operaatioiden vähenemisen myötä ja YK:n rauhanturvatoiminnan uudistuessa Ruotsin tavoitteena on nykyisin lisätä osallistumistaan YK-johtoisiin operaatioihin.

Vuodesta 2014 Ruotsin merkittävin panos on ollut YK:n MINUSMA-operaatiossa Malissa. Tiedustelukomppania lähettiin MINUSMA-operaatioon Maliin vuonna 2014.

Ruotsin merivoimat ovat osallistuneet aluksilla EU:n Atalanta-operaatioon Afrikan Sarven edustalla useita kertoja noin kuuden kuukauden mittaisilla rotaatioilla.

Ruotsin Ilmavoimat osallistuivat Naton johtamaan Unified Protector -operaatioon vuonna 2011, jolloin tehtävänä oli lentokiellon valvonta Libyassa. Ruotsalaisten Gripen-hävittäjien tehtävänä oli kohteiden ilmakuvaus. Operaation myötä yli puolet Ruotsin ilmavoimien lentäjistä sai kokemusta tunkeutumisesta vihamielisen ilmatorjunnan vaikutuspiiriin.

Uhkakuvien muutosten myötä kriisinhallintatehtävät muodostuivat yhä tärkeämmiksi Ruotsin puolustusvoimille 1990/2000-lukujen taitteessa. Vuoden 2004 puolustuspäätöksessä kriisinhallintatehtävät määritettiin puolustusvoimien päätehtäväksi. Tällöin Ruotsilla oli runsaat toista tuhatta sotilasta ulkomaantehtävissä. Vuosien 2009 ja 2015 puolustuspäätöksissä painopiste on taas kääntynyt kansallisen puolustuksen suuntaan, ja kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuvien sotilaiden määrä on vähentynyt muutamaan sataan.

Osana EU:n kriisinhallintakyvyn luomista ja osana pohjoismaista yhteistyötä Ruotsi on toiminut johtovaltiona EU:n taisteluosaston Nordic Battle Group (NBG) koulutuksessa ja kokoamisessa vuosina 2008, 2011 ja 2015.

Lähteitä ja linkkejä

http://www.forsvarsmakten.se/sv/var-verksamhet/internationella-insatser/