Turvallisuuspolitiikan linjaus

Turvallisuuspolitiikan linjaus

  • Ruotsin turvallisuuspoliittinen linja perustuu sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, jonka edellytyksenä on aktiivinen, laaja-alainen ja vastuullinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka yhdistettynä syventyvään puolustusyhteistyöhön ja uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn.
  • Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu EU-yhtenäisyyteen ja monipuoliseen yhteistyöhön laajalla rintamalla: Pohjolassa ja Itämeren alueella, YK:n ja ETYJ:n puitteissa, Naton kanssa sekä vahvan atlanttisen linkin kautta.
  • Ruotsi ei tule suhtautumaan passiivisesti, jos jokin EU:n jäsenmaa tai pohjoismaa joutuu katastrofin tai hyökkäyksen kohteeksi. Ruotsi olettaa, että tämä toimii myös vastavuoroisesti.

Lisää aiheesta

Otteita Ruotsin hallituksen vuosittaisesta ulkopoliittisesta julistuksesta 14.2.2018:

Ruotsin turvallisuuspoliittinen linja pysyy vakaana. Sotilaallinen liittoutumattomuutemme palvelee meitä hyvin sekä tukee pohjoisen Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Se edellyttää aktiivista, laaja-alaista ja vastuullista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, yhdistettynä syventyneeseen puolustusyhteistyöhön erityisesti Suomen kanssa sekä uskottavaa kansallista puolustuskykyä.

Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu EU:n yhtenäisyyteen ja lisääntyneeseen yhteistyöhön laajalla rintamalla: pohjoismaissa, Itämeren alueella, YK:ssa ja Etyj:ssä, Naton kanssa sekä vahvan transatlanttisen linkin kautta.

Ruotsi ei tule suhtautumaan passiivisesti, jos suuronnettomuus tai hyökkäys kohdistuisi toiseen EU- tai pohjoismaahan. Odotamme, että nämä maat toimivat samoin, jos Ruotsi olisi kohteena. Tämän vuoksi Ruotsin on kyettävä antamaan ja vastaanottamaan apua, niin siviilipuolella kuin sotilaallisesti.

Turvallisuutemme perustuu eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän kunnioittamiseen. Meidän on toiminnassamme EU:ssa sekä Etyj:ssä ja Euroopan neuvostossa toimittava sen ylläpitämiseksi.

Ruotsin turvallisuus alkaa lähialueellamme. Alueemme on kyettävä kestämään kriisitilanteita sekä torjumaan yrityksiä luoda eripuraa ja epävakautta. Hallitus työskentelee aktiivisesti näitä uhkia vastaan riippumatta siitä, aiheutuvatko ne terrorismista, kyber- ja hybriditoimista tai sotilaallisesta toiminnasta.

Suhteemme Viroon, Latviaan ja Liettuaan ovat tärkeitä. Tänä vuonna huomioimme sen, että on kulunut 100 vuotta noiden maiden itsenäisyysjulistuksista.

Vuoden 2018 aikana Ruotsilla on erityinen vastuu Itämeren maiden yhteistyöstä. Olemme Pohjoismaiden ministerineuvoston, Barentsin neuvoston ja Itämerenvaltioiden neuvoston puheenjohtajana sekä johdamme pohjoismaista ja pohjoismaalais-balttilaista ulkopoliittista yhteistyötä. Haluamme tehdä alueemme turvallisemmaksi ja kestävämmäksi, esimerkiksi nuorisovaihdon, innovaatioiden, digitalisaation ja ympäristöystävällisten kaupunkien toiminnan edistämisen aloilla sekä vastustamalla ihmiskauppaa.

Venäjä osallistuu moniin näistä hankkeista. Ruotsi ja EU etsivät dialogia ja yhteistyötä Venäjän kanssa aloilla, joilla vallitsee yhteinen intressi – esimerkkeinä ilmastokysymykset sekä kauppa ja suuronnettomuuksien hallinta. Tämäntapaiset yhteydet lisäävät myös meidän turvallisuuttamme.

Venäjä kantaa vastuun itäisen Ukrainan konfliktista, joka on johtanut yli 10 000 kuolinuhriin. Tuomitsemme venäläisen aggression, mukaan lukien Krimin laittoman liittämisen. Nämä röyhkeät rikkomukset kansainvälistä oikeutta vastaan muodostavat vakavimman uhan eurooppalaiselle turvallisuusjärjestykselle sitten kylmän sodan. EU:n pakotteet on ylläpidettävä niin pitkään kuin syyt niiden asettamiseen ovat muuttumattomia. Myös Venäjän sisäpoliittinen kehitys on kielteistä.

EU on tärkein ulkopoliittinen areenamme. Teemme työtä sen eteen, että EU olisi aktiivinen maailmassa – ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä toiminnassa vapaan ja oikeudenmukaisen kauppapolitiikan puolesta. EU:n tulee ajaa aktiivista ilmastopolitiikkaa ja puolustaa jo tehtyjä ilmastosopimuksia. On tärkeää, että EU saisi yhteisen turvapaikkajärjestelmän, joka on oikeusturvallinen, inhimillinen ja pitkällä tähtäyksellä kestävä ja jossa kaikki maat kantavat vastuunsa.

Nyt luodaan EU:n yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Osallistumme Pesco-yhteistyöhön, joka vahvistaa puolustuksen operatiivista suorituskykyä sekä tehokkuutta. Yhdessä Suomen ja Saksan kanssa johdamme EU:n siviilikriisinhallinnan kehittämistä konfliktien ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.

Lähde: Regeringens deklaration vid 2018 års utrikespolitiska debatt i riksdagen
onsdagen den 14 februari 2018: https://www.regeringen.se/tal/2018/02/utrikesdeklarationen-2018/