Saksan turvallisuuspolitiikka

Keskeiset periaatteet

  • Päämääränä kansalaisten suojaaminen kaikissa tilanteissa
  • Perustana laaja turvallisuuskäsitys
  • Etusija rauhanomaisilla keinoilla
  • Vapautta ja ihmisoikeuksia voidaan suojata myös voimakeinoin.
  • Kriisien ja konfliktien ehkäisy yhdessä liittolaisten ja kumppanien kanssa
  • Saksa on vankkumaton Naton jäsen sekä tukee aktiivisesti EU:n, YK:n ja ETYJ:n toimintaa
  • Naton liittolaissolidaarisuus: Saksa sitoutuu aina puolustamaan muita Nato-maita

Lisää aiheesta

Saksan määrittelemiä turvallisuuspoliittisia haasteita ja uhkia:

  • Rajat ylittävä terrorismi
  • Kyber- ja informaatioympäristön uhat
  • Valtioiden väliset konfliktit
  • Hauraat valtiot ja huono hallinto
  • Asevarustelu ja joukkotuhoaseiden leviäminen
  • Informaatio-, kuljetus-, huolto- ja kauppayhteyksien vaarantuminen
  • Ilmastonmuutoksen seuraukset
  • Hallitsematon maahanmuutto
  • Kulkutaudit ja pandemiat

Saksan turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muuttunut monimutkaisemmaksi ja vaikeammin ennustettavaksi Arabimaailman poliittinen ja yhteiskunnallinen kuohunta, siitä seuranneet pakolaisvirrat, kasvanut terrorismin uhka sekä edelleen jatkuva Ukrainan kriisi ovat pakottaneet uudelleenarviointeihin. Kasvava haaste ovat tietoverkkohyökkäykset ja kyberrikollisuus. Esimerkiksi Saksan asevoimat joutuu torjumaan päivittäin 4 000–5 000 kyberhyökkäysyritystä.

Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (Weissbuch 2016) mukaan maan turvallisuuspoliittisten etujen mukaista on mm.:

  • maan suvereniteetin ja kansalaisten suojaaminen
  • liittolaisten alueellisen koskemattomuuden, suvereniteetin ja kansalaisten suojaaminen
  • omien kansalaisten hyvinvointi, jota vauras talous ja vapaa maailmankauppa tuottavat
  • Euroopan integraation syventäminen
  • transatlanttisen kumppanuuden lujittaminen

Viimeinen kohta viittaa Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteeseen, jolla on koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan ollut suuri merkitys Saksalle. Vaikka Saksa on Naton jäsenmaa, sotilaallinen pääliittolainen on Yhdysvallat. Saksa on puolestaan Yhdysvalloille tärkeä ennen kaikkea päätukeutumisalueena Lähi-idän ja Afrikan suunnan sotilaallisille operaatioille.

Saksassa on pysyvästi sijoitettuja Yhdysvaltojen joukkoja n. 36 000 sotilasta, joiden käytössä on lukuisia varuskuntia ja tukikohtia, pääasiallisesti Baijerissa. Kylmän sodan aikana 1980-luvulla amerikkalaisjoukkojen määrä oli 10-kertainen nykyiseen verrattuna. Saksassa ovat mm. Yhdysvaltojen Euroopan-joukkojen (USEUCOM) päämaja, Yhdysvaltojen Afrikan-joukkojen (USAFRICOM) päämaja, Euroopassa olevien Yhdysvaltojen maavoimien (USAREUR) esikunta, kaksi panssariprikaatia, mekanisoitu prikaati, helikopteriprikaati ja paljon tukiaselajijoukkoja. Lisäksi Saksaan on sijoitettu Euroopassa olevien Yhdysvaltojen ilmavoimien (USAFE) esikunta, ilma-armeijan esikunta, hävittäjälennosto ja ilmakuljetuslennosto. Yhdysvallat aikoo vähentää Saksaan sijoitettuja joukkojaan.

Saksa osallistuu Naton pysyviin valmiusjoukkoihin (NATO Response Force, NRF) pitämällä 5 000 sotilasta jatkuvasti korkeassa valmiudessa ja vuorottelemalla muiden isojen Nato-maiden kanssa NRF:n ytimen muodostavan VJTF-valmiusjoukon maavoimakomponentin johtamisessa.

Saksa esitteli muille Nato-maille vuonna 2013 ns. kehysvaltiokonseptin (Framework Nations Concept, FNC). Sen pääajatuksena on Nato- ja kumppanimaiden sotilaallisten suorituskykyjen hyödyntäminen isompien Nato-maiden eli ns. kehysvaltioiden johdolla. Saksa pyrkii FNC:n avulla parantamaan ja tehostamaan eurooppalaisten, erityisesti pienempien maiden asevoimien sotilaallisia kykyjä ja yhteistyötä suurten Nato-maiden asevoimien kanssa. Saksan johtamaan FNC-yhteistyöhön osallistuu sekä Nato-maita että kumppanimaita, mm. Suomi ja Ruotsi.

EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa Saksan pidemmän aikavälin tavoitteena on luoda Euroopan turvallisuus- ja puolustusunioni, mutta välttäen päällekkäisiä rakenteita Naton kanssa. EU:n valmiusosastoihin (Battle Groups) Saksa osallistuu jatkuvasti erikokoisilla joukoilla. Saksa on ollut aktiivinen EU:n yhteiseen puolustuspolitiikkaan sisältyvän ns. pysyvän rakenteellisen yhteistyön (Permanent Structured Cooperation, PESCO) kehittämisessä.

Lähteitä ja linkkejä

Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko Weissbuch 2016:
https://www.bmvg.de/de/themen/weissbuch

Puolustusministeriö:
https://www.bmvg.de/de

Kehysvaltiokonsepti:
https://www.swp-berlin.org/en/publication/the-framework-nations-concept/

Sisäinen turvallisuus:
https://www.bmi.bund.de/DE/themen/sicherheit/sicherheit-node.html