Venäjän arktinen alue

Suunnitelmat sotilaallisen läsnäolon lisäämiseksi

  • Vuoden 2008 Arktisessa strategiassa Venäjä ilmoitti lisäävänsä sotilaallista läsnäoloa arktisella alueella taatakseen maan suvereniteetin ja puolustaakseen rajojaan.
  • Venäjän puolustusministeriö ilmoitti, että vuoden 2017 loppuun mennessä arktiselle alueelle tuli saada yli 100 suunniteltua tai peruskorjattua infrastruktuurikohdetta.
  • Kohteet sijaitsevat sotilastukikohdissa, joita on Frans Josefin maalla, Novaja Zemljalla, Srednyin saarella, Schmidtin niemellä sekä Wrangelin ja Kotelnyin saarilla.
  • Vuoden 2017 suunnitelman mukaan on määrä rakentaa kuusi uutta sotilastukikohtaa, kunnostaa vanhoja sotilaslentokenttiä sekä rakentaa uusia jäänsärkijöitä.

Lisää aiheesta

Arktiselle alueelle on useita määritelmiä. Hyvin yleinen määritelmä tarkoittaa pohjoisen napapiirin pohjoispuolta, joten arktiseen alueeseen kuuluu myös Suomen Lappi.

Presidentti Putin totesi Arkangelissa maaliskuussa 2017, että Venäjän toimet saarilla ja rannikolla ovat luonteeltaan paikallisia ja liittyvät merenkulun turvaamiseen. Kysymys on myös salakuljetuksen ja merirosvouden ehkäisemisestä. Arktisen alueen infrastruktuuria kehitetään kolmesta syystä: Ensinnäkin hätätilaministeriön tarpeisiin, toiseksi ehkäisemään luonnonvarojen menettäminen ja kolmanneksi tieteelliseen tutkimuskäyttöön.

Venäjän arktisella alueella on myös selvä sotilaallinen ulottuvuus. Vuonna 2017 uutisoitiin, että Venäjä aikoo lähitulevaisuudessa rakentaa kuusi uutta sotilastukikohtaa, kunnostaa vanhoja sotilaslentokenttiä  sekä rakentaa uusia jäänsärkijöitä nykyisten 32 aluksen lisäksi. Lisäksi sotilaallisten harjoitusten määrää on lisätty ja pystytetty ajanmukaisia tutka-asemia valvonnan tehostamiseksi.

Vuoden 2017 kunnostustöiden kohteena oli Rogatševon lentoasema  sekä Tiksin, Vorkutan, Alykelin ja Anadyrin lentokentät. Sotilastukikohtiin on rakennettu massiivisia ”arktisia kolmiapiloita”. Asevoimille on valmistettu erityisesti arktisiin olosuhteisiin soveltuvaa asekalustoa. Näitä ovat esimerkiksi T-80BVM-panssariaunut, Pantsir-1 (SA-22 Greyhound), BTR-82A, Mi-8 ja T-160. Arktisella alueella harjoittelevat asevoimien lisäksi Kansalliskaarti ja erikoisjoukot yhdessä sisäministeriön ja FSB:n joukkojen kanssa. Harjoitusten aiheina ovat esimerkiksi johtamisjärjestelmien testaus ja jääsärkijöiden toiminnan turvaaminen.

Arktinen neuvosto on kansainvälinen, korkean tason foorumi, jossa käsitellään arktisen alueen hallitusten asioita ja alueen ongelmia. Sotilaalliset kysymykset eivät kuulu neuvoston asialistalle. Varsinaisia jäsenmaita ovat Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska (Grönlanti ja Färsaaret), Venäjä ja Yhdysvallat. Tarkkailijamaita ovat Alankomaat, Espanja, Italia, Kiina, Puola, Ranska, Saksa ja Iso-Britannia. Suomi on toiminut Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana vuosina 2000-2002 ja 2017-2019.

YK:n meriokeuden mukaan kullakin maalla on oikeus 200 meripeninkulman (370 km) vyöhykkeeseen, jonka sisäpuolella rantavaltio voi harjoittaa taloudellista toimintaa ja hyödyntää luonnonvaroja. Arktisella alueella on 22 prosenttia maailman öljy- ja kaasukapasiteetista. Koillisväylä (venäläiseltä nimeltään pohjoinen merireitti,  SMP) ja ilmastonmuutoksen myötä muutkin avautuvat merireitit nopeuttavat oleellisesti meriliikennettä. Esimerkiksi merikuljetus Tokiosta Hampuriin kestää 10 päivää. Muilla merireitillä aikaa kuluu yli kolme viikkoa. Vuonna 2015 Koillisväylällä  kuljetettiin yli neljä miljoonaa tonnia lastia, vuonna 2016 noin 6,5 miljoonaa tonnia, ja ennusteen mukaan vuoteen 2022 mennessä ylitetään noin 40 miljoonaa tonnin raja.

Tukikohta

Tukikohta “kolmiapila”

Lähteitä ja linkkejä

Arktika i Sever n:o 31/2018

https://helion-ltd.ru/way-to-global-militarization/imacharlienews.com 29.4.2017

http://www.avnrf.ru/index.php/publikatsii-otdelenij-avn/regionalnykh/omskogo-sibirskogo-otdeleniya/711-militarizatsiya-arktiki

https://inosmi.ru/military/20170201/238642630.html

http://eurasian-defence.ru/?q=node/22656

Arctic Institute https://www.thearcticinstitute.org/13.2.2018