Venäjän ydinasepelote

Venäjän ydinaseistus jakautuu strategisten ohjusjoukkojen, merivoimien, kaukotoimintailmavoimien ja maavoimien kesken.

  • Strategisilla ohjusjoukoilla on 313 mannertenvälistä ohjusta.
  • Merivoimilla on 13 strategista sukellusvenettä, joista voidaan laukaista ydinohjuksia.
  • Kaukotoimintailmavoimilla on 76 strategista pommikonetta.
  • Maavoimilla on lyhyen kantaman ballistisia ohjuksia (Iskander).

Lisää aiheesta

Strategiset ohjusjoukot muodostuvat kolmesta armeijasta, jotka jakautuvat 12 divisioonaan. Kokonaisvahvuus on noin 50 000 sotilasta. Divisioonan ohjusrykmentissä on yleisimmin 10 maanalaista siiloa tai yhdeksän liikkuvaa alustaa sekä komentokeskus. Ohjustyypit ovat: Topol (SS-25 Sickle), Topol-M (SS-27-1), RS-18 (SS-19 Stiletto), RS-20 (SS-18 Satan) ja RS-24 Jars (SS-27-2).

Merivoimien strateginen ydinasepelote koostuu 13 sukellusveneestä. Sukellusvenetyypit ovat 3xKalmar (Delta III), 6xDelfin (Delta IV), 1xAkula (Typhoon) ja 3xBorei (Dolgoruki).  Tärkein ohjustyyppi on Bulava (SS-N-32), joita on käytössä yhteensä 36 kappaletta.

Kaukotoimintailmavoimilla on neljä pommikonelaivuetta (TU-160 ja TU-95). Pommikoneita on yhteensä 76 kappaletta. Ydinasepelote muodostuu risteilyohjuksista.

Maavoimilla on lyhyen kantaman ballistisia Iskander-ohjuksia. Ne ovat kaksoiskäyttöisiä eli voidaan varustaa joko tavanomaisella tai ydinkärjellä. Ballistiset ohjukset on organisoitu 10 prikaatiksi.

Ydinkärkien lukumäärän vertailu eri maiden kesken:

  • Venäjä 7 000
  • USA 6 800
  • Ranska 300
  • Kiina 280 kappaletta

Muita ydinasemaita ovat Iso-Britannia, Pakistan, Intia, Israel ja Pohjois-Korea.

Lähteitä ja linkkejä

The Military Balance 2018

Sipri 2018