Venäjän alueellinen hallinto

  • Venäjän federaatio on liittovaltio, joka koostuu 83 itsehallinnollisesta osasta (federaatiosubjektista eli liittovaltiosubjektista)
  • Hallinnon tasoja on kuusi: tasavallat (21), autonomiset piirikunnat (4), alueet (46), aluepiirit (9), yksi autonominen alue sekä liittokaupungit 3 (Moskova, Pietari ja kiistanalainen Sevastopol)
  • Jokaisella itsehallintoalueella on kaksi edustajaa Venäjän parlamentin liittoneuvostossa eli ylähuoneessa
  • Itsehallintoalueita johtavat presidentin nimittämät kuvernöörit

Lisää aiheesta

Kuvalähde: Wikipedia

Kuvernööri johtaa Venäjän alueita (oblasteja), piirikuntia, autonomisia piirejä ja Juutalaisten autonomista aluetta. Kuvernöörin nimittää asianomaisen liittovaltiosubjektin lakiasäätävä elin, jolle presidentti esittää kuvernööriehdokkaan.

Tasavallalla on oma perustuslaki, parlamentti ja presidentti. Tasavalta toimii etnisen vähemmistön tasavaltana.

Autonominen alue on Juutalaisten autonominen alue joka on samalla osa Habarovskin aluepiiriä.

Autonomisilla piirikunnilla on tasavaltoja pienempi itsehallinto, mutta aluetta laajempi.
Aluepiirien itsehallinto on samanlainen kuin alueilla.

Alueilla on paikallinen alueduuma. Presidentti esittää alueelle kuvernööriehdokkaan. Alueiden lukumäärä voi ajoittain muuttua.

Federaatiopiirit kuuluvat presidentin alaisuuteen ja niitä johtavat presidentin nimittämät edustajat.