Kansainvälinen puolustusyhteistyö

Yhteistyön tavoitteita

  • Kansainvälinen poliittinen tuki omalle toiminnalle
  • Avun antamiseen ja vastaanottamiseen tarvittavan sotilaallisen yhteensopivuuden kehittäminen
  • Materiaalihankintojen kustannustehokkuuden saavuttaminen
  • Huoltovarmuuden parantaminen
  • Mahdollisuudet teolliseen sekä tutkimus- ja teknologiayhteistyöhön

Lisää aiheesta

Puolustusministeriön mukaan kansainvälisen puolustuspoliittisen verkottumisen päämääränä on turvata puolustuskyky osapuolien kanssa, jotka ovat valmiita kehittämään ja käyttämään yhdessä suorituskykyjään. Kansainvälinen verkottuminen mahdollistaa sekä kansainvälisen poliittisen tuen että avun antamiseen ja vastaanottamiseen tarvittavan sotilaallisen yhteensopivuuden. Se kehittää myös materiaalihankintojen kustannustehokkuutta ja huoltovarmuutta sekä mahdollisuuksia teolliseen sekä tutkimus- ja teknologiayhteistyöhön.

Yhteistyön pyrkimyksenä on välttää päällekkäistä työtä ja saada synergiaetuja. Näin on mahdollista saavuttaa teknologisia ja taloudellisia hyötyjä. Puolustusyhteistyöhön sisältyy kansainvälinen koulutus- ja harjoitusyhteistyö. Kansainvälinen yhteistyö voi johtaa yhteisten suorituskykyjen kehittämiseen ja käyttämiseen.

Kansainvälinen materiaaliyhteistyö kattaa koko materiaalin elinkaaren ja jakaantuu kahden- ja monenväliseen yhteistyöhön. Kahdenvälinen yhteistyö perustuu valtioiden välisiin yhteistyöasiakirjoihin (yhteisymmärryspöytäkirja eli MoU, Memorandum of Understanding). Yhteistyötä tehdään tutkimuksen, kehittämisen, tuotannon, huollon, laadunvarmistuksen ja hankinnan aloilla sekä yhteishankinnoissa ja ylläpidossa. Yhteistyöllä pyritään luomaan edellytykset poikkeusolojen sotilaalliselle huoltovarmuudelle.

Tasavallan Presidentti ja Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta linjaavat Suomen osallistumista kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön. Puolustusministeri tekee päätöksen Puolustusvoimien harjoitussuunnitelman hyväksymisestä. Eduskuntaa on informoitava asiasta.