Kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallintayhteistyö

Kriisinhallintayhteistyön tavoitteita

  • Suomen turvallisuusympäristön ja kansallisen turvallisuuden parantaminen
  • Kriisialueiden turvallisuusrakenteiden ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen ja turvallisuustoimijoiden kouluttaminen
  • Sotilaallisen kriisinhallinnan koulutusosaamisen vienti

Lisää aiheesta

Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on osa Suomen aktiivista ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Suomi osallistuu kansainväliseen YK:n, EU:n, Naton, Etyj:n ja kansainvälisten koalitioiden johtamaan kriisinhallintatoimintaan.

Puolustusministeriö vastaa sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisen poliittisesta valmistelusta, ohjauksesta ja valvonnasta sekä voimavarojen hankkimisesta siltä osin kuin tehtävät eivät kuulu Ulkoministeriön toimialaan. Puolustusvoimat vastaa kriisinhallintatoiminnan käytännön valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä.

Kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen rahoitetaan Ulko- ja Puolustusministeriöiden erillisistä määrärahoista.

Osallistuminen uuteen operaatioon edellyttää aina erillistä päätöstä. Päätöksen osallistumisesta tekee yleensä Tasavallan Presidentti Valtioneuvoston esityksestä. Mikäli kriisinhallintaoperaatio on sotilaallisesti erityisen vaativa tai ei perustu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutukseen, Valtioneuvoston on kuultava Eduskuntaa antamalla sille selonteko.

Sotilaallisessa kriisinhallinnassa käytetään pääosin samoja voimavaroja, joita on varattu kansalliseen puolustukseen. Kriisinhallintatoiminnasta saadaan näin kerättyä arvokasta kokemusta.