Asevelvollisten koulutus

  • Asevelvollisten koulutus jakaantuu varusmieskoulutukseen ja reserviläiskoulutukseen.
  • Varusmiehiä koulutetaan vuosittain n. 20 000 (n. 2/3 ikäluokasta).
  • Johtajakoulutusta annetaan n. 7 000 asevelvolliselle kustakin ikäluokasta.
  • Puolustusvoimat koulutti lähes 20 000 reserviläistä (yli 110 000 vrk) vuonna 2019
  • Maanpuolustuskoulutusyhdistys koulutti yli 6 100 reserviläistä (yli 13 000 vrk) vuonna 2019

Lisää aiheesta

Asevelvollisten koulutus

Koulutus on rauhan aikana puolustusvoimien näkyvin, lakisääteinen tehtävä. Sotilaalliseen koulutustehtävään liittyy velvoite edistää kansalaisten puolustustahtoa ja ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa. Koulutuksella luodaan taistelukykyiset, motivoituneet sekä maanpuolustustahtoiset sodanajan joukot, ja se antaa perustan kaikille tehtäville ja palvelee siten jatkuvasti valmiutta. Tehokas koulutus lujittaa maanpuolustuksen uskottavuutta ja ennaltaehkäisee osaltaan sotaan joutumista. Koulutustehtävän vaativuus johtuu sotilaallisen toiminnan ja taisteluolosuhteiden vaikeudesta ja vaarallisuudesta. Koulutettavien on opittava toimimaan sekä yksilöinä että joukkona tehokkaasti ja samalla omia tappioita välttäen kaikissa tilanteissa.

Koulutus jakautuu varusmieskoulutukseen ja kertausharjoituksissa annettavaan reserviläiskoulutukseen. Vuosittain varusmiespalveluksen suorittaa noin 20 000 asevelvollista. Kertausharjoituksissa koulutetaan vuosittain noin 20 000 reserviläistä. Lain mukaan asevelvollisuusaika alkaa sen vuoden alussa, jona asevelvollinen täyttää 18 vuotta ja jatkuu sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Varusmiespalvelus suoritetaan yleensä kutsuntaa seuraavan kahden vuoden aikana 19–20-vuotiaana. Noin 2/3 ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen.

Varusmiesten aikajaksottelu yksityiskohtaisemmin

Miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativiin tehtäviin koulutettavat palvelevat 255 vrk. Muihin miehistötehtäviin annetaan 165 vuorokauden koulutus. Johtajakoulutuksen saa noin 7 000 varusmiestä eli vajaa kolmannes ikäluokasta.

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus suoritetaan yhdessä miesten kanssa samojen periaatteiden mukaisesti, eikä naisten ja miesten tehtävissä ole eroja. Vuonna 2019 vapaaehtoisesta naisten asepalveluksesta kotiutui 859 naista, mikä oli suurin määrä siihen mennessä.

Lain mukaan reserviupseerit ja -aliupseerit voidaan kutsua kertausharjoituksiin 100 vuorokaudeksi, erikoiskoulutettu miehistö 75 vuorokaudeksi ja muu miehistö 40 vuorokaudeksi. Asepalveluksen suorittaneet naiset ovat samojen asevelvollisuuslain säännösten alaisia kuin miehet. Heidät sijoitetaan koulutustaan vastaaviin sodanajan tehtäviin ja käsketään kertausharjoituksiin samoin perustein kuin miehetkin.

Koulutus 2020

Koulutus 2020 -ohjelmalla kehitetään kutsuntajärjestelmää, palvelusvalintoja, koulutusjärjestelmää kokonaisuudessaan sekä koulutusmenetelmiä. Asevelvollisen koulutuspolkua kutsunnanalaisesta reserviläiseksi pyritään kehittämään mahdollisimman sujuvaksi. Kehitettävät osa-alueet ovat:

  1. Kutsunnat ja palvelusvalinnat

Tiedonkulun apuna hyödynnetään digitalisaatiota. Sähköinen asiointi tulee kaikkien asevelvollisten ulottuville.

  1. Modernit koulutusmenetelmät
  • Simulointi, verkko- ja virtuaalikoulutus tulevat luontevaksi osaksi asevelvollisen koulutusta.
  • Koulutusta muokataan moduulirakenteiseksi – tämä tukee osatavoitteiden täsmentymistä ja koulutuksen tasalaatuisuutta.
  • Osaamistavoitteet ohjaavat koulutuksen toteuttamista. Kouluttajan valmentava rooli korostuu. Koulutuksella tuetaan kokonaisvaltaista toimintakykyä, jonka osa-alueina ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen toimintakyky.
  1. Koulutusjärjestelmä
  • Koulutusaikoja tarkastellaan osaamistavoitteista käsin.
  • Koulutusjärjestelmän vaikuttavuutta arvioidaan systemaattisesti – osa-alueina oppimistulokset, ajallinen tehokkuus, kustannustehokkuus, resurssien ja tilojen optimaalinen käyttö.
  • Valmiusjoukkokoulutusta kehitetään.
  • Reservin koulutusjärjestelmää kehitetään. Jatkossa sähköiset asiointipalvelut kattavat myös reserviläisten tarpeet.
  • Vaativaa harjoitustoimintaa tehostetaan. Tavoitetaso säilyy korkealla ja koulutus on aiempaa kokonaisvaltaisempaa.