Valmiuden säätely

Valmiuden tehostaminen ja kohottaminen

Puolustusvoimien valmiuden säätelyssä käytetään termejä valmiuden tehostaminen ja valmiuden kohottaminen. Valmiuden tehostamiseen voidaan ryhtyä Puolustusvoimien omalla päätöksellä, omin voimavaroin ja pääasiassa normaaliolojen toimivaltuuksin. Valmiutta kohotetaan sotilaallisen hyökkäyksen uhan ilmetessä valtionjohdon päätösten ja Puolustusvoimain komentajan käskyjen mukaisesti.

Puolustusvoimat voi tilanteen vaatiessa tehostaa valmiuttaan muun muassa tiedustelun, valvonnan ja kohteiden suojaamisen osalta omin, sisäisin toimenpitein. Valmiutta kohotettaessa voidaan kutsua reserviläisiä kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen. Valmiutta pyritään kohottamaan joustavasti siten, että palvelukseen kutsutaan ne joukot, jotka ovat kulloisessakin tilanteessa tarpeen.

Lisää aiheesta

Valmiusjoukot ovat nopeasti kehittyvien uhkien torjuntaan tarkoitettuja joukkoja:

  • Valmiusosastot, joita käytetään ensisijaisesti normaaliolojen vaativissa häiriötilanteissa ja joita voidaan käyttää myös sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin.
  • Valmiusyksiköt, joita käytetään ensisijaisesti sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja joita voidaan käyttää myös virka-aputehtäviin.
  • Välittömän valmiuden joukot, joilla luodaan pidäke sotilaallisen voiman käytölle Suomea vastaan. Niillä voidaan aloittaa taistelutehtävien toteuttaminen.

Täydennysjoukoilla luodaan kyky toimia pitkittyneessä kriisissä täydentämällä aiemmin perustettuja joukkoja.

Reserviin kuuluvia asevelvollisia voidaan tarvittaessa määrätä kertausharjoitukseen sotilaallisen uhan vaatiessa.

Lähteitä ja linkkejä

Hallituksen esitys Asevelvollisuuslain muuttamisesta:
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160044

Asevelvollisuuslaki §32:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438

Valtioneuvoston puolustusselonteko 2017, s. 19:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-370-5

Lakisääteiset tehtävät:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070551