Asevelvollisten koulutus

  • Asevelvollisten koulutus jakaantuu varusmieskoulutukseen ja reserviläiskoulutukseen.
  • Varusmiehiä koulutetaan noin 23 000 vuodessa (n. 76 % ikäluokasta).
  • Palvelusajat ovat 347, 255 tai 165 vrk.
  • Johtajakoulutusta annetaan n. 9000 asevelvolliselle kustakin ikäluokasta.
  • Reserviläisiä puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin 25 000.
  • Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttaa
    noin 27 000 henkilöä.

Lisää aiheesta

Asevelvollisten koulutus

Koulutus on rauhan aikana puolustusvoimien näkyvin, lakisääteinen tehtävä. Sotilaalliseen koulutustehtävään liittyy velvoite edistää kansalaisten puolustustahtoa ja ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa. Koulutuksella luodaan taistelukykyiset, motivoituneet sekä maanpuolustustahtoiset sodanajan joukot, ja se antaa perustan kaikille tehtäville ja palvelee siten jatkuvasti valmiutta. Tehokas koulutus lujittaa maanpuolustuksen uskottavuutta ja ennaltaehkäisee osaltaan sotaan joutumista. Koulutustehtävän vaativuus johtuu sotilaallisen toiminnan ja taisteluolosuhteiden vaikeudesta ja vaarallisuudesta. Koulutettavien on opittava toimimaan sekä yksilöinä että joukkona tehokkaasti ja samalla omia tappioita välttäen kaikissa tilanteissa.

Koulutus jakautuu varusmieskoulutukseen ja kertausharjoituksissa annettavaan reserviläiskoulutukseen. Vuosittain varusmiespalveluksen suorittaa noin 23 000 asevelvollista. Kertausharjoituksissa koulutetaan vuosittain noin 18 000 reserviläistä. Lain mukaan asevelvollisuusaika alkaa sen vuoden alussa, jona asevelvollinen täyttää 18 vuotta ja jatkuu sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Varusmiespalvelus suoritetaan yleensä kutsuntaa seuraavan kahden vuoden aikana 19 – 20 vuotiaan. Noin 76 % ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen.

Varusmiesten aikajaksottelu yksityiskohtaisemmin

Palvelukseen astutaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja heinäkuussa. Johtajat ja vaativimpiin miehistön erityistehtäviin koulutettavat varusmiehet palvelevat 347 vrk. Miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativiin tehtäviin koulutettavat palvelevat 255 vrk. Muihin miehistötehtäviin annetaan 165 vuorokauden koulutus. Johtajakoulutuksen saa noin 7 000 varusmiestä eli vajaa kolmannes ikäluokasta.

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus suoritetaan yhdessä miesten kanssa samojen periaatteiden mukaisesti, eikä naisten ja miesten tehtävissä ole eroja. Vapaaehtoisen naisten asepalveluksen suorittaa vuosittain noin 350 naista.

Lain mukaan reserviupseerit ja -aliupseerit voidaan kutsua kertausharjoituksiin 100 vuorokaudeksi, erikoiskoulutettu miehistö 75 vuorokaudeksi ja muu miehistö 40 vuorokaudeksi. Asepalveluksen suorittaneet naiset ovat samojen asevelvollisuuslain säännösten alaisia kuin miehet. Heidät sijoitetaan koulutustaan vastaaviin sodanajan tehtäviin ja käsketään kertausharjoituksiin samoin perustein kuin miehetkin.

Koulutus 2020

Koulutus 2020 -ohjelmalla kehitetään kutsuntajärjestelmää, palvelusvalintoja, koulutusjärjestelmää kokonaisuudessaan sekä koulutusmenetelmiä. Asevelvollisen koulutuspolkua kutsunnanalaisesta reserviläiseksi pyritään kehittämään mahdollisimman sujuvaksi. Kehitettävät osa-alueet ovat:

1. Kutsunnat ja palvelusvalinnat

Tiedonkulun apuna hyödynnetään digitalisaatiota. Sähköinen asiointi tulee kaikkien asevelvollisten ulottuville.

2. Modernit koulutusmenetelmät

  • Simulointi, verkko- ja virtuaalikoulutus tulevat luontevaksi osaksi asevelvollisen koulutusta.
  • Koulutusta muokataan moduulirakenteiseksi – tämä tukee osatavoitteiden täsmentymistä ja koulutuksen tasalaatuisuutta.
  • Osaamistavoitteet ohjaavat koulutuksen toteuttamista. Kouluttajan valmentava rooli korostuu. Koulutuksella tuetaan kokonaisvaltaista toimintakykyä, jonka osa-alueina ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen toimintakyky.

3. Koulutusjärjestelmä

  • Koulutusaikoja tarkastellaan osaamistavoitteista käsin.
  • Koulutusjärjestelmän vaikuttavuutta arvioidaan systemaattisesti – osa-alueina oppimistulokset, ajallinen tehokkuus, kustannustehokkuus, resurssien ja tilojen optimaalinen käyttö.
  • Valmiusjoukkokoulutusta kehitetään.
  • Reservin koulutusjärjestelmää kehitetään. Jatkossa sähköiset asiointipalvelut kattavat myös reserviläisten tarpeet.
  • Vaativaa harjoitustoimintaa tehostetaan. Tavoitetaso säilyy korkealla ja koulutus on aiempaa kokonaisvaltaisempaa.

Valmiusyksikkökoulutus

Maavoimien palkatusta henkilöstöstä ja varusmiehistä muodostetuilla valmiusyksiköillä parannetaan valmiutta vastata nopeisiin turvallisuusympäristössä tapahtuviin muutoksiin kotimaassa. Valmiusyksiköt ovat osa niitä maavoimien joukkoja, jotka ovat tarpeen mukaan nopeasti käytettävissä.

Varusmiehiä voidaan käyttää koulutustason mukaisesti

  1. sotilaallisiin maanpuolustuksen taistelu-, suojaus- ja tukitehtäviin sekä
  2. virka-aputehtäviin. Varusmiehiä ei kuitenkaan käytetä vaaralliseksi luokiteltuun virka-apuun, kuten räjähteiden raivaamiseen tai aseelliseen virka-apuun.

Valmiusyksikkökoulutus antaa kyvyn toimia vaativissa taistelutehtävissä uusimmalla kalustolla ja varustuksella. Lisäksi se antaa perustietoja ja -taitoja useasta eri aselajista. Valmiusyksikkökoulutus katsotaan eduksi hakeuduttaessa maavoimien kriisinhallintatehtäviin.

Valmiusyksiköissä palvelusaika on 347 vuorokautta koulutuksen vaativuudesta ja laaja-alaisuudesta johtuen. Valmiusyksikössä päivärahat ja lomaoikeus määräytyvät yleisten periaatteiden mukaisesti.

Valmiusyksikkökoulutus alkaa joukkokoulutuskauden jälkeen. Valmiusyksikkökoulutuksen aikana koulutusta syvennetään jo koulutetuissa aiheissa sekä laajennetaan osaamista.

Lähde: Puolustusvoimien verkkosivut