Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö

  • Kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuminen
  • Koulutus- ja harjoitusyhteistyö suorituskykyjen kehittämiseksi
  • Luottamusta lisäävien sopimusten toimeenpano
  • Yhteensopivuuden ja materiaalisen yhteistoimintakyvyn kehittäminen.

Lisää aiheesta

Sotilaallinen kriisinhallinta

Kriisinhallintaoperaatioon osallistumisen ehdot ovat:

  • toiminnan pitää edistää rauhaa ja turvallisuutta
  • presidentin päätös, valtioneuvoston ja eduskunnan tuki
  • pääsääntöisesti YK:n turvallisuusneuvoston päätös operaation toteuttamisesta
  • poikkeustilanteissa mahdollisuus osallistua myös muihin operaatioihin esim. EU:n taisteluosastoissa

Suomi on osallistunut yli 30 rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioon vuodesta 1956 alkaen. Operaatioiden toimeenpanosta voi vastata YK tai Etyj, mutta myös esimerkiksi Nato, EU tai operaatiota johtava maa.

Kriisinhallintatehtäviin osallistuminen on vapaaehtoista. Operaatioissa on mukana sekä palkattua henkilöstöä että reserviläisiä. Lain mukaan operaatioissa saa olla kerralla enintään 2 000 suomalaista.

Suorituskykyjen kehittäminen

Puolustusvoimat kehittää suorituskykyjään kansainvälisessä toimintaympäristössä

  • osallistumalla harjoituksiin ja koulutuksiin
  • sijoittamalla henkilöstöä kansainvälisiin esikuntiin
  • teettämällä joukoilleen kansainvälisiä arviointeja
  • ottamalla osaa EU:n, Naton ja YK:n kriisinhallintaoperaatioihin.

Asevalvonta

Asevalvontasopimukset mahdollistavat erilaiset tarkastukset ja arvioinnit sekä kahden- tai monenvälisen sotilaallisen yhteistyön. Asevalvontatoimilla ja aserajoitussopimuksilla pyritään rajoittamaan ja valvomaan erilaisin sopimuksin aseita tai sotilaallisia resursseja ja siten vähentämään sotilaallisia jännitteitä. Suomi on mukana useissa asevalvontasopimuksissa, joista näkyvimmät ovat Wienin asiakirja (Vienna document) ja Avoin taivas (Open Skies) -sopimus.

Standardisointi

Standardisoinnin tarkoituksena on helpottaa koko yhteiskuntaa. Yhteisesti hyväksytyt käsitteet ja määritelmät nopeuttavat työtä sekä vähentävät virheitä ja väärinkäsityksiä. Myös monikansallista sotilaallista yhteistoimintakykyä ja materiaalista yhteensopivuutta rakennetaan standardien avulla. On tärkeää, että kansainvälisissä operaatioissa ja harjoituksissa käytettävä materiaali on riittävän samankaltaista, ja että toiminnassa kyetään noudattamaan samoja toimintatapoja.

Puolustusvoimat tarjoaa kotimaiselle teollisuudelle mahdollisuuden saada tuotteitaan esimerkiksi Naton materiaalinimikkeistöön, mikä helpottaa suomalaisten tuotteiden myyntiä nimikkeistötoimintaan osallistuvissa maissa. Nimikkeistötoimintaan osallistuu lähes 70 maata.

Pohjoismainen puolustusyhteistyö

Yhteistyön tavoitteita ovat kansallisen puolustuskyvyn kehittäminen, kustannustehokkuus ja yhteisten ratkaisujen käyttöönotto. Aloitteita yhteistyömuodoista voidaan tehdä poliittisella tasolla tai asevoimissa. Ideat ja aloitteet valmistellaan NORDEFCO-rakenteessa (Nordic Defence Cooperation, Pohjoismainen puolustusalan yhteistyö).

EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Suomelle tärkeitä asioita yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ovat muun muassa nopean toiminnan joukkojen kehittäminen ja suorituskyky-yhteistyön tehostaminen. Suorituskyky-yhteistyön avulla voidaan välttää päällekkäisten ja tehottomien puolustusmateriaalihankintojen tekeminen. EU voi myös edistää huoltovarmuutta yhtenäistämällä puolustusteollisuusmarkkinoita. Suomi on osallistunut lähes kaikkiin EU:n kriisinhallintaoperaatioihin. Puolustusvoimat osallistuu myös Euroopan puolustusviraston projekteihin.

Naton rauhankumppanuus

Yhteistyön sotilaallisia painopistealueita ovat Naton koulutus- ja harjoitustoimintaan osallistuminen sekä tiedonvaihto ja yhteisen tilannetietoisuuden kehittäminen. Koulutus- ja harjoitusyhteistyön painopiste on vaativissa harjoituksissa. Vuosittain Suomi on mukana noin kahdessa sadassa koulutustapahtumassa ja 15–20 harjoituksessa. Suomi edistää tiedonvaihtoa Naton kanssa turvallisuusympäristön tilanteesta ja sotilaallisesta varautumisesta. Suomi osallistuu myös kahteen Nato-johtoiseen kriisinhallintaoperaatioon, jotka ovat KFOR Kosovossa ja Resolute Support Afganistanissa.

Lähde: Puolustusvoimien verkkosivut