Kokonaismaanpuolustuksen toimintamallilla pyritään varmistamaan valtiollinen itsenäisyys ja turvaamaan kansalaisten elinmahdollisuudet. Se on osoittautunut Suomen turvallisuusympäristössä päteväksi.

Kokonaismaanpuolustuksen osien yhteensovittaminen kuuluu puolustusministeriön tehtäviin. Yhteensovittaminen sisältää julkisen ja yksityisen sektorin toimenpiteet sekä kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan. Yhteensovittamisen tarkoitus on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitäminen kaikissa tilanteissa.

siirretään tähän ”palikkakuva” kohdasta Kokonaismaanpuolustuksen johto

Kokonaismaanpuolustukseen osallistuu useita eri viranomaisia ja ministeriöitä:

Eduskunta

• Eduskunta päättää kokonaismaanpuolustuksen perusteet lainsäädäntö- ja budjettivallan kautta. Eduskunta hyväksyy valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet.
• Eduskunta päättää valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottamista koskevan tasavallan presidentin asetuksen voimassaolosta.
• Ulkoasiainvaliokunta käsittelee mm. yleistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat asiat ja osallistuu rauhanturvaamistoimintaan koskevaan päätöksentekoon.
• Puolustusvaliokunta käsittelee sotilaalliseen maanpuolustukseen ja kansainväliseen sotilaalliseen yhteistoimintaan liittyvät asiat.
• Hallintovaliokunta (HaV) käsittelee poliisin, pelastustoimen ja rajavartioinnin asioita.
• Valtiovarainvaliokunnan (VaV) turvallisuus- ja puolustusjaosto käsittelee määräraha-asioita.

Tasavallan Presidentti

• Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
• Presidentti johtaa presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokousta (TP-UTVA).
• Puolustusvoimien ylipäällikön tehtävä liittyy presidentin tehtäviin ulkopolitiikan johdossa. Presidentti voi valtioneuvoston esityksestä luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle. Presidentti päättää sotilaallisista nimitysasioista ja antaa sotilaskäskyjä.

Valtioneuvosto

• yleistoimivalta
• ratkaisuehdotuksia presidentille
• asetusten antaminen
• EU:ssa tehtävien päätösten kansallinen valmistelu ja Suomen toimenpiteistä päättäminen
• keskeinen asema kokonaismaanpuolustuksen järjestelyissä ja valmiuden kohottamisessa
• asetuksen antaminen valmiuslainsäädäntöön kuuluvien toimivaltuuksien käytöstä sen jälkeen, kun presidentti on antanut asetuksen toimivaltuuksien käyttöönottamisesta
• yleisistunnossa periaatteellisesti tärkeiden asioiden ratkaiseminen, mm. EU-asiat, joissa tehtävä päätös saatettava eduskunnan käsiteltäväksi
• ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (UTVA) tehtävänä valmistella tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat asiat sekä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat

Puolustusministeriö

• kokonaismaanpuolustukseen liittyvien tehtävien yhteensovittaminen
• vastuu yleisestä puolustusvalmiudesta sekä puolustuspolitiikan strategisesta ohjauksesta.
• sotilaallisten voimavarojen hankkiminen eduskunnan ja valtioneuvoston antamien perusteiden mukaisesti

Turvallisuuskomitea

• puolustusministeriön yhteydessä
• valtioneuvoston ja ministeriöiden avustaminen
• tarvittaessa asiantuntijaelin yhteiskunnan häiriötilanteissa

Puolustusvoimain komentaja

• sotilaskäskyasioissa sotilaallisena johtajana tasavallan presidentin alainen
• Puolustusvoimia koskevien sotilaskäskyasioiden ratkaiseminen, jollei niitä ole säädetty presidentin päätettäviksi

Pääesikunta

• Puolustusvoimain komentajan johtoesikunta ja puolustushallinnon keskushallintoviranomainen
• vastuu Puolustusvoimia koskevien päätösten toimeenpanosta joko presidentille tai valtioneuvostolle

Jokaisessa ministeriössä on valmiuspäällikkö normaaliolojen häiriöiden ja poikkeusolojen edellyttämän toiminnan etukäteisvalmisteluja varten. Eräiden ministeriöiden alaisina on pysyviä neuvottelu- ja suunnittelukuntia kuten Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta ja Huoltovarmuuskeskus.