Koulutus on rauhan aikana puolustusvoimien näkyvin, lakisääteinen tehtävä. Sotilaalliseen koulutustehtävään liittyy velvoite edistää kansalaisten puolustustahtoa ja ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa. Koulutuksella luodaan taistelukykyiset, motivoituneet sekä maanpuolustustahtoiset sodanajan joukot. Se antaa perustan kaikille tehtäville ja palvelee jatkuvasti valmiutta.

Tehokas koulutus lujittaa maanpuolustuksen uskottavuutta ja ennaltaehkäisee sotaan joutumista. Koulutustehtävän vaativuus johtuu sotilaallisen toiminnan ja taisteluolosuhteiden vaikeudesta ja vaarallisuudesta. Koulutettavien on opittava toimimaan sekä yksilöinä että joukkona tehokkaasti ja samalla omia tappioita välttäen.

Koulutus jakautuu varusmieskoulutukseen ja kertausharjoituksissa annettavaan reserviläiskoulutukseen. Vuosittain varusmiespalveluksen suorittaa noin 20 000 asevelvollista. Kertausharjoituksissa koulutetaan vuosittain noin 30 000 reserviläistä. Lain mukaan asevelvollisuusaika alkaa sen vuoden alussa, jona asevelvollinen täyttää 18 vuotta, ja jatkuu sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Varusmiespalvelus suoritetaan yleensä kutsuntaa seuraavien kahden vuoden aikana 19–20-vuotiaana. Noin 2/3 ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen.

Miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativiin tehtäviin koulutettavat palvelevat 255 vrk. Muihin miehistötehtäviin annetaan 165 vuorokauden koulutus. Johtajakoulutuksen saa noin 7 000 varusmiestä eli vajaa kolmannes ikäluokasta.