Ulkopolitiikan johto
- Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
- Presidentti päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella.
- Eduskunta hyväksyy kansainväliset sopimukset ja velvoitteet.
- Valtioneuvosto vastaa EU:ssa ja Natossa tehtävien päätösten valmistelusta.
- Eduskunta osallistuu EU:ssa tehtävien päätösten valmisteluun.
Lisää aiheesta
Suomen perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston eli hallituksen kanssa. Presidentti päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella. Eduskunta hyväksyy kansainväliset sopimukset. Valtioneuvosto valmistelee Suomen osalta EU:ssa tehtäviä päätöksiä ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, mutta joissakin tapauksissa tarvitaan myös eduskunnan hyväksyntä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimijoiden tehtävänä on varmistaa Suomen toimintakyky kaikissa tilanteissa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmät toimijat:
- Tasavallan presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja edustaa Suomea Naton huippukokouksissa.
- Pääministerillä on ensisijainen vastuu EU-asioista, ja hän edustaa Suomea EU:n huippukokouksissa.
- Ulkoministeri, puolustusministeri ja sisäministeri, sillä ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden kysymykset kytkeytyvät toisiinsa.
- Ulkoministeri osallistuu ulkoministerikokoonpanossa pidettäviin EU:n ministerineuvoston kokouksiin sekä Naton ulkoministerikokouksiin.
- Puolustusministeri osallistuu EU:n puolustusministerikokoonpanossa pidettäviin neuvoston kokouksiin sekä Naton puolustusministerikokoksiin.
- Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (UTVA); presidentin ja UTVA:n yhteiskokous tunnetaan nimellä TP-UTVA.
- Ulkoministeriö ja puolustusministeriö valmistelevat ja toteuttavat Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
- Eduskunta vastaa kansainvälisiin suhteisiin liittyvästä lainsäädännöstä ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimeenpanon valvonnasta. Ulkoasiainvaliokunta valmistelee kansainvälisiä asioita, suuri valiokunta EU-asioita ja puolustusvaliokunta puolustuspolitiikan kysymyksiä.
- EU-jäsenyyden aikana hallinnonalojen vastuu oman alansa kansainvälisestä yhteistyöstä on laajentunut.
Nato on hallitustenvälinen organisaatio, joten sillä ei ole ylikansallista päätösvaltaa toisin kuin EU:lla tietyillä sektoreilla. Naton korkein päätöksentekoelin on Naton neuvosto, jonka puheenjohtajana toimii Naton pääsihteeri. Jokaisella jäsenvaltiolla on pysyvä suurlähettilästasoinen edustaja Naton neuvostossa. Naton neuvosto kokoontuu säännöllisesti myös ulko- ja puolustusministerien sekä huippukokouksissa valtionpäämiesten tasolla. Suomen pysyvä edustusto Natossa on ulkoministeriön alainen suurlähetystö.
Lähteitä ja linkkejä
Perustuslain 8. luku Kansainväliset suhteet, 93 §:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L8
Tasavallan Presidentti:
https://www.presidentti.fi/
Ulkoministeriö:
https://um.fi/etusivu
https://um.fi/toiminnan-painopisteet
Suomi ja EU:
https://eurooppatiedotus.fi/eun-ulkopolitiikka/eun-ulkopolitiikka-suomi/
Suomi ja Nato:
https://www.defmin.fi/vastuualueet/suomen_nato-jasenyys#bdff0235
https://um.fi/nato
Suomen pysyvä edustusto Natossa:
https://finlandabroad.fi/web/nato/etusivu