Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja

Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja tähtää maan itsenäisyyden ja demokraattisten perusarvojen turvaamiseen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Toimintalinjaan kuuluu vastuun kantaminen kansainvälisestä turvallisuudesta ja vakaudesta.

Kansainvälisessä yhteistyössä Suomi edistää turvallisuutta

  • Euroopan unionin jäsenenä
  • YK:n toimintaedellytyksiä vahvistaen
  • Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, Euroopan neuvoston ja Naton kumppanuuden puitteissa.

Suomi edistää pohjoismaista ja lähialueensa yhteistyötä.

Lisää aiheesta

Valtioneuvoston puolustusselonteko 2016 (otteita):

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin. Suomi päättää itse turvallisuus- ja puolustuspoliittisista ratkaisuistaan. Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Aktiivista vakauspolitiikkaa tuetaan ylläpitämällä kansallista puolustuskykyä. Suomi vahvistaa aktiivisesti ja laaja-alaisesti kansainvälistä puolustusyhteistyötään ja muuta verkostoitumistaan sekä kehittää valmiuksia kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.

Perinteisten sotilaallisten uhkien lisäksi Suomi varautuu vastaamaan entistä monitahoisempiin uhkiin, joissa yhdistyvät sotilaalliset ja ei-sotilaalliset keinot. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kytkeytyvät toisiinsa yhä selvemmin. Varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden toimintamallin mukaisesti sekä säädöspohjaa kehittämällä. Ulkoisia uhkia vastaan ylläpidettävä puolustuskyky on osa Suomen kokonaisturvallisuutta ja yksi yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista. Puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttää kiinteää yhteistoimintaa yhteiskunnan eri toimijoiden kesken. Viranomaisten ja kumppanien resurssien ja suorituskykyjen nopea käyttöön saanti varmistetaan kumppanuus-, turvallisuus- ja aiesopimuksilla sekä yhteisharjoittelulla.

Puolustuksen ennaltaehkäisykyky perustuu toimintaympäristöön suhteutettuun valmiuteen ja torjuntakykyyn. Suomi varautuu sotilaallisten uhkien torjuntaan ylläpitämällä nykymuotoista, suorituskykyisiin asejärjestelmiin ja laajaan reserviin perustuvaa puolustusratkaisua. Nopeasti kehittyvien kriisien varalta tarvitaan välittömästi käytössä olevia kansallisia sotilaallisia suorituskykyjä.

Lähde: https://www.defmin.fi/julkaisut_ja_asiakirjat/valtioneuvoston_puolustusselonteko_2017

Eduskunnan hyväksymä puolustusvaliokunnan mietintö em. selonteosta:

Yhteenveto (alkuosa): Suomen puolustuspoliittinen linja ei ole altis suhdannevaihteluille. Suomen puolustusratkaisun strategisia perusvalintoja ovat koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja sotilaallinen liittoutumattomuus. Yleinen asevelvollisuus on keskeinen osa Suomen puolustusratkaisua. Yleisellä asevelvollisuudella on vahva ja laaja tuki suomalaisessa yhteiskunnassa. Reservin merkitys sodan ajan joukoissa on ratkaiseva, sillä sodan ajan joukoista noin 95 prosenttia on reserviläisiä.

Lähde: Valiokunnan mietintö PuVM 4/2017 vp – VNS 3/2017 vphttps://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/PuVM_4+2017.aspx

Lähteitä ja linkkejä

Valtioneuvoston puolustusselonteko 2016: https://www.defmin.fi/julkaisut_ja_asiakirjat/valtioneuvoston_puolustusselonteko_2017

Eduskunnan puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 4/2017 vp – VNS 3/2017 vphttps://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/PuVM_4+2017.aspx